Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Mut kallion kylmänpä kyljestä Sun kukkea kruunusi nousi Ja tuulien touhussa myrskyllä Sun latvasi laulaen sousi, Mut runkosi vankka se taipunut ei, Jos lehväsen tuulis-pääkin vei. Kun luottavan tyyneenä eessäni mun Tuoss' seisot kuin koskessa paasi, Teen aatoksissani vertailun: Jos tuo olis kulturi maasi! Sen juuret ne kansasi sielussa ois, Vaan latva se vapaana soutaa vois.
Hän vaan tulee nauramaan teille vasten naamaa. Hän tulee ajattelemaan asiaa ... jos hän on järkevä tyttö. Ei, ei!... eipä tietenkään. Tehkää muuten kuten tahdotte! mutta ei sanaakaan Johannalle nyt! Saahan sitä odottaa ... eihän Johannallakaan vielä ikää liiaksi ole, että tuo odotuksesta pahenisi. Johanna! Siellä sinäkin vaan seisot. Olisi sinun pitänyt ymmärtää edes vieraille kahviakin tuoda.
Seljin seisot ruotsikkoteaatteriin, Kyljin käännyt Uusmaalaisten penaattiin, Vilkaista et viitsis alma mater'iin, Eikä silmäs kantais pieneen senaattiin. Mitä nähnet, kaukokatse runoojan? Näät kenraalikuvernöörin hovilan, Itäisellä rannalla myös taivahan Kathedraalin katto näkyy nousevan. Uusia katuja.
Hänelle näetsen ei kelpaa mikään; ei ole tämä hyvä, ei ole tuo mielenperäistä. Viet tuossa hänelle vesilasin tahi ruokaa kannat 'ah! vesi haisee! Ah! ruoka haisee! Ei muuta siinä, kun menet ulos, seisot oven takana kotvasen ja tuot uudestaan, 'kas niin! nyt on hyvä, kas nyt ei haisekaan. Mutta rouvat sitten, mutta rouvat ... tahi vielä enemmän ryökinät!"...
Tätä tapausta, tätä kukistumista olen juuri sinun tähtesi semmoisella kammolla aina odottanut. Ja nyt minä itken, mutta sinä seisot rauhallisena ja tyyneenä onnettomuuden keskellä! Siksi että minä uskon, mamma. Mihin sinä uskot? Uskon että maailmassa kohta tapahtuu suuria, suuria asioita, joiden rinnalla tämä kaikki ja koko meidän kohtalomme ei merkitse mitään.
Voi virat vaipua, maat voi hukkua, vaan ei kansojen omatunto nukkua, siellä on vapauden haaveilo haikein, missä sen puolesta taisto on vaikein. Viipuri! Seisot kuin kallio meressä, seisonut ennen jo tulessa ja veressä, kertoa voivat sun muurisi harmaat isänmaan kohtalot kolkot ja armaat; Viipuri! Et sinä sortua saa. Jos sinä seisot, seisovi maa. Juhlaruno laulu- ja soittojuhliin 4-6/7 1913.
Eikös se nyt ole niin soma, että on niitäkin, puolusti Liisa. Onpa se nyt koko soma, sanoi Reeta nauraa hykäyttäen. Olkoot ne sitten yksistään, vaan eikö liene tahtonut sinuakin. Tahtoi toki, sanoi Liisa. Vaan miten minä ilennen olla, kun minulla ei ole nämä vaatteet niin hyvät kuin muilla. Niinpä ovat, myönsi Reeta. Ja tokko nuo sinua kovin kaivannevat, jos seisot sen aikaa ulompana.
Petrovitsch tempasi lapsen häneltä; lapsi huusi ääneensä, mutta Lents tuli väliin ja sanoi: "Ei niin, setä, ei niin. Anni, kuule minua hyvällä mielellä, minä tahtoisin sinulle samalla mielellä puhua. Anni, me seisomme auenneen haudan partaalla " "Voi minua!" huusi Anni ja peitti kasvojaan. Lents jatkoi: "Sinäkin seisot auenneen haudan partaalla "
Ensimmäisellä parannuksen päivällä kymmenen tuoppia, sitten päivä päivältä yksi luvusta pois kunnes on jäljellä viisi, johon määrään pysäyt ja jossa seisot aina haudan partahalle.
Niin juuri siinä, jossa nyt seisot, sinä tavallisesti haparoit tulitikkuja, kaadoit vesikarahvin ja heittäydyit sitte vaatteissasi tilalle aamusilla herättyäsi olit äreä ja voit pahoin mutta sitte saatoit iloisessa seurassa kertoa kaikki tyyni ja laskea siitä leikkiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät