Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. marraskuuta 2025
"Minä saatoin arvata sen", sanoi Saladin; "mutta hänen rakkautensa oli vanhempi minun toiveitani ja, täytynee lisätä, näyttää jäävän eloon niitten jälkeen. Minä en kunnialla voinut kostaa huonoa menestystäni hänelle, jolla ei ollut siihen osaa.
En palkinnoksi, vaan ystävyyteni osoitteeksi tahdon lähettää sinulle nämä lahjat, jotka eivät voineet houkutella rehellisyyttäsi." Niin puhui kalifi ja käski kantaa kullan, kalliit kivet ja muut kalleudet Honain'in huoneesen. Jalo Saladin.
Loisto ja komeus kummallaki puolella ei enään herättänyt huomiota ei nähty muuta kuin Richardia ja Saladinia, ja heki katselivat vain toisiansa. Ne silmäykset, jotka Richard loi Saladiniin, osottivat kuitenkin hartaampaa uteliaisuutta, kuin ne jotka Saladin kiinnitti häneen ja sulttani myöski ensin rupesi puhumaan: "Melek Ric on Saladinille yhtä tervetullut kuin vesi tälle erämaalle.
RECHA. Ei kukaan muu! RISTIRITARI. Ei kukaan muu? No niin, mä petyin siis! Menettävänsä mit' ei pelkää, sitä ei koskaan omaksensa uskonut, ei toivonutkaan. Hyvä, oikein hyvä! Tää muuttaa, Nathan, muuttaa kaiken! Tänne, Saladin, kutsuminas saavuimme, Vaan väärään opastin ma sinut; enää äl' itseäsi vaivaa! SALADIN. Nuori mies, kuink' oot taas kiivas! Kaiken pitäiskö sua totella? sun mieles arvata?
SITTAH. Ja muuta vielä. Se myös, min kerran mulle määräsit, on jäänyt rahastoon, on jäänyt jonkun kuukauden aikana. AL-HAFI. Ei siinä kaikki. SALADIN. Ei vielä kaikki? Miks et puhu jo? AL-HAFI. Siit' alkain kun me rahaa Egyptistä olemme vartoneet... Ei kuulla häntä! AL-HAFI. ... vain tyhjää hän on saanut... SALADIN. Kelpo tyttö! Viel' ehkä lainannutkin sulle, vai ?
Miks ylipäätään tarvitsisit isää? Pian ehkä kuolee he niin ajoissa on katsottava joku, joka kilvan eläisi kanssamme! Sä ehkä jonkun jo tiedätkin? SITTAH. Hänt' älä punastuta! SALADIN. Sep' aikeeni juur' olikin. Niin kauniiks käy punastuissaan rumakin kuink' ei siis kaunis siitä kaunistuisi vain? Mä tänne olen isäs Nathanin ja erään erään toisen tilannut. Arvaatko kenen? Tänne, Sittah!
SALADIN. Nathanko nimes on? NATHAN. Niin. SALADIN. Viisas Nathan? NATHAN. Ei. SALADIN. Onhan kansan suussa kuitenkin. NATHAN. Niin, kansan ehkä! SALADIN. Et kai halveksien mun luule kansan ääntä kuuntelevan? Jo kauan toivoin tutustua mieheen, se jota viisaaks sanoo. NATHAN. Vaan jos on se pilkkanimi vain? Jos kansa katsoo vain älykästä viisaaks? ja jos on älykäs vain, ken etuns' oikein hoitaa?
RISTIRITARI. Pahin taikauskoist' on, ett' oma kaikista on siedettävin. SALADIN. Olkoonpa niin! Vaan Nathan... RISTIRITARI. Että siihen on aran ihmiskunnan turvattava, se kunnes täyttä päivää totuuden voi sietää; että yksin... SALADIN. Niin, mut Nathan! On tuosta heikkoudesta Nathan vapaa.
"Ei ole luultavaa, että me koskaan tapaamme toisiamme", sanoi Edith. "On maar, pyhän Yrjön nimessä, se on melkein varmaa", sanoi kuningas; "sillä Saladin epäilemättä osottaa meille rauhallisen paikan tätä uutta lipputaisteluamme varten ja saapuu arvaten itse paikalle katsojaksi.
MUNKKI. Milloin Saladin helpompi ois siepata ja armonisku antaa hänelle? Te säpsähdätte? Oh, jo tarjoutunut hurskaita maroniittejä on pari samaiseen uhkatekoon, kunhan vain saa johtajakseen kunnon miehen. RITARI. Joksi taas minut valinnut on patriarkka? MUNKKI. Hän luulee, että Ptolemaiksesta paraiten kättään avuks ojentaa kuningas Fiilip. RITARI. Mulle, veli, mulle?
Päivän Sana
Muut Etsivät