Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Puhukaa heille, kuninkaallinen sukulaiseni, puhukaa mitä hyvänsä, kunhan lujasti kiellätte osallisuuttanne". "Mitä", sanoi Rothsayn herttua, heräten hämmästyksestään sekä mielenmasennuksistaan, ja ylpeästi kääntyen setänsä puoleen, "pitäiskö minun muka kuninkaallisella sanallani vastustaa tuon halvan valapattoisen väitöksiä?
Matti kyllä arvasi, että tuolla tavalla tehtiin. Siispä hänen tapansa oli, kun tuli velkoojainsa luota Pertun Mikon tupaan, kertoa halveksimalla, kuinka tuokin on kovin muutaman pennin vaivainen, "pitäiskö minun nyt rahaksi muuttuman!" Nauroi sitten päälle ja alkoi morkkaamaan ihmisiä nylkiöiksi.
Pitäiskö siis nyt meistä tuleman vihan veljet jonkun sopimattoman sanan kautta, pikaisuudessa sanottu? SAKERI. Sinä olet suuri kanalja; mutta minä en koskaan rakenna eripuraisuutta. Ystävät siis vielä eteenpäin! Sano minulle vakaasti: käskikö isäs minua Eskon tuliais-pitoihin? IIVARI. Sen teki hän, mutta äiti kielsi. SAKERI. Hyvä!
Hän loi vihaisen katseen miss Lizzyyn, vaan tämä seisoi niin rauhallisena ja kylmänä, ett'ei Rejer voinut torjua epäluuloaan... Eihän hän tuntenut hintoja täällä! Hän oli siinä kiusallisessa asemassa, jolloin ei tiedetä, pitäiskö olla kohtelias vai raivoisa... Joll'ei muuta niin täytyy hänen saada lasku vähennetyksi viidellätoista dollarilla...
Ma seuraan sua; Jos näin sa minut heität, loukkaat mua. ROMEO. Voi! Itseni ma hukkasin; ei oo Hän täällä, muualla on Romeo. BENVOLIO. Ken lemmittys on, sano vakavasti. ROMEO. Pitäiskö voihkaten mun kertoa se? BENVOLIO. Kuin? Voihkatenko? Ei, vaan vakavasti. ROMEO. Ahdista testamentti sairahalta; Se kiusatulle tuntuu kiusaavalta! Siis, serkku, vakavasti: naista lemmin.
Ainoastaan teidän kaltaisenne läkkisormet saattavat niin sanoa. Sanokaapas mikä teidän tieteellisistä tuhmuuksistanne olisi tärkeämpi? KUSTAA. Täti kulta! ette te sitä käsitä. No kaikkia vielä! Pitäiskö minunkin tuommoisilla loruilla päätäni pyörryttää. Kyllä minä tiedän, miksi te minua näin halveksien katsotte; vaan kumminkin te ilman minua saisitte ripustaa hampaanne naulaan. Kyllä kai!
Tunsinpa teidät soittamisestanne. Mutta älkää nyt menkö sisään Torvald'in luokse; hänellä on, luulen ma, jotakin työtä. Rank. Entäs teillä? Nora. Rank. Kiitoksia siitä. Sitä aion käyttää hyväkseni niin kauan kuin voin. Nora. Mitä te sillä tarkoitatte? Niin kauan kuin voitte? Rank. Juuri niin. Peljästyttekö niistä sanoista? Nora. Onpas se hyvin kummallinen puhe. Pitäiskö sitten jotain tapahtuman?
Kai tunnet heidät? Mitä nimiä! Ne luottamusta sekä murhetta yht' aikaa vuodattavat sieluuni, mi altis alistumaan on. ANTONIO. Sa muistat vain itseäsi etkä ruhtinastas. Ma sulle sanon: sua ei pois hän päästä; ja jos sen tekee, mielellään ei tee. Sä ethän tahdo vaatia, mit' ei hän suo sulle mielellään. Ja pitäiskö nyt edistää mun, mit' en hyväks luule?
Oi, te puuskat, tuiskut pohjatuulen, sen sihinä, sen sohina sekä korpien kohina! Kyprossa kevät on meillä. CHRYSEIS. Miksi voihkit? ANEMOTIS. Mun pitäiskö ruveta runoilijaksi? CHRYSEIS. Ei ole tässä tarvis. ANEMOTIS. Siispä puhun puita, heiniäkin.
Salaman nopeudella syöksi hän nyt pisanki-pensastoon. Hän ei nähnyt ketään, mutta rätinä ikään kuin erilleen taivutetuista ja jälleen yhteen sysätyistä oksista ilmoitti hänelle, että joku elävä olento oli väijynyt pensastossa. Emmerich seisoi epäillen, pitäiskö hänen seurata sitä vai ei.
Päivän Sana
Muut Etsivät