Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. marraskuuta 2025
Ja tora, tuska ja tutkiminen siitä nousee turha! Todistaa oikeaks ei sormuksista voi yhtään. SALADIN. Kuinka? Tääkö on vastaukses mulle? NATHAN. Puolustus se olkoon mulle vain siit', etten luule eroittaa osaavani sormuksia, jotk' isä vartavasten teetti niin, ettei niit' eroittaa voi toisistaan. SALADIN. Ah, sormuksia! Kanssain älä leiki!
Niin tosin sanotaan, vaan myös, ett' oli Saladin siks armahtanut ritarin, kun niin näköinen hän oli sulttaanin veljen erään, rakkaimman. Vaan kun jo parikymmentä on vuotta tää veli ollut vainaa nimeään en muista, enkä minne kuoli hän : niin tuntuu tuntuu uskomattomalta, ett' asiassa jotain perää ois. NATHAN. Oh, Daja, miks niin uskomattomalta?
Mi muu vois sua hämmentää, sun mieltäs horjuttaa? SALADIN. Mi horjuttanut ikäni on mun mieltäni. Ma olin isämme luona Libanonilla. Hänt' yhä huolet musertaa... SITTAH. Ah niin! SALADIN. Se hänet kietoo, läpi hän ei pääse, on kaiken puutos... SITTAH. Mikä kietoo? puuttuu? SALADIN. Sit' eihän mainitakaan ansaitsis. Kun sit' on mulla, turhalta se näyttää, kun ei, se välttämättömäksi käy.
Minä saan kait tavata sitä oppinutta lääkäriä minä olen hänelle suuressa kiitollisuuden velassa ja olen tuonut hänelle muutamia pieniä lahjoja". Hänen puhuessaan Saladin vaihtoi turbaninsa tatarilaiseen lakkiin.
Ei juutalaiseksi sua kääntymään hän ensin vaatine? RISTIRITARI. Ken ties! SALADIN. Ken tieskö? Ken tuntee paremmin tään Nathanin . RISTIRITARI. Ei taikausko, missä kasvaneet me oomme, valtaa meihin menetä, vaikk' opimme sen tuntemaan. Ei vapaat kaikk' ole, jotka ivaa kahleitaan. SALADIN. Se sana sattui! Mutta Nathan sentään kai Nathan
Lumivalkeassa turbanissaan, nutussaan ja itämaisissa roimahousuissansa, vyötäisillään punainen silkkivyö, ilman mitään muuta koristusta, näytti Saladin halvimmasti puetulta koko vartiakunnassansa.
Yhtä iloissaan kun kummissaan että asiansa oli niin paljon huokeampi kuin hän oli luullut, kiirehti arkkipispa Richardille mainitsemaan useoita esimerkkejä semmoisista naimisista Espanjassa, joihin pyhä istuin niin ikään oli antanut suostumuksensa, sekä niitä arvaamattomia etuja, joita koko kristikunnalle syntyisi, kun Richard ja Saladin yhtyisivät näin pyhällä siteellä, ja varsinki hän suurella innolla ja kiivaudella mainitsi mahdolliseksi, että Saladin vaihtaisi väärän oppinsa oikeaan uskoon, jos vain kysymyksessä oleva naimiskauppa tulisi toimeen.
Hälle isä, niin takas kukin, vilpillinen olla ei ole voinut; ennenkuin sit' uskoo hänestä, tuosta rakkaast' isästään, niin ennen veljiäänkin, joista muutoin niin mielellään vain parast' ajatella hän tahtois, petoksesta syyttää hän; ja selville hän petturit saa kyllä ja osaa kostaa. SALADIN. Niin, ja tuomari? Mitk' annat sanat suuhun tuomarin, ne pian kerro!
Mä syöksen portille! Ja todella: te tulettekin, tulettekin siinä! Mi ihme! Kaiken aikaa sieluns' oli vain teidän luonanne ja hänen. NATHAN. Hänen? Kenenkä hänen? DAJA. Miehen, joka hänet pelasti liekeistä. NATHAN. Ken on hän? Missä? Ken pelasti mun armaan Rechani? DAJA. Hän nuor' on ristiritari, jok' äsken juur' oli tuotu tänne vankina ja jolle Saladin soi armon. NATHAN. Mitä?
Saladin, jonka nimi loistaa ensimäisenä Itämaitten historiassa, oli omasta onnettomasta kokemuksesta oppinut että hänen keveästi varustetut joukkonsa eivät suljetussa tappelussa voineet kestää teräkseen puetettuja frankeja vastaan, sekä samalla tullut huomaamaan ja pelkäämään vastustajansa Richardin uskaliasta luonnetta.
Päivän Sana
Muut Etsivät