Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Tiiti raukka, Tuo lintusia pienin, tappeleepi Pesänsä poikasista haukkaa vastaan. Pelkoa kaikki, lempeä ei lainkaan! Ja viisaan työt' ei pako, joka ryntää Noin järkeäkin vastaan. ROSSE. Käly armas, Ma pyydän, malttukaatte: puolisonne On jalo, viisas, älykäs ja tuntee Paraiten itse vuodenajan oikut. Enempää puhua ma tuskin tohdin.
Yleistä tuskaako vai yksityistä Ja yhden omaa? ROSSE. Joka kunnon sielu Siit' ottaa osansa, mut suurin osa Sun yksinomaas on. MACDUFF. Jos mun se on, Sit' älä peitä; tuo se heti tänne. ROSSE.
Mutta kaatuneitaan Ei haudata hän saanut, ennenkuin hän Saarella pyhän Columbanin maksoi Viistuhat taaleria yhteiskassaan. DUNCAN. Tuo Cawdor luottoan' ei enää petä. Julista hälle surma. Macbeth nyt On Cawdor-thanin arvon perinyt. ROSSE. Sen täyttää tahdon koittaa. DUNCAN. Hän minkä menetti, sen Macbeth voittaa. Kolmas kohtaus. Nummi. 1 NOITA. Miss' olet ollut, sisko? 2 NOITA. Sian tapossa.
Haavur' tuokaa. Ken tuossa tulee? MALCOLM. Jalo Rosse-thani. LENOX. Mi kiire hänen silmistänsä vilkkuu? Hoin katsoo se, ken jotain suurta tietää. ROSSE. Jumala kuningasta varjelkoon! DUNCAN. No, mistä matka, jalo thani? ROSSE. Fifestä, armollinen kuninkaani. Siell', ilmaa piesten, liput Norjan liehtoo Väkemme viileäksi.
ROSSE. No, hyvin. MACDUFF. Ja kaikki lapsukaiset? ROSSE. Hyvin hekin. MACDUFF. Tyranni heidän rauhaans' eikö uhkaa? ROSSE. Ei; rauha oli heillä, kun ma läksin. MACDUFF. Sanojas älä säästä. Kuink' on laita? ROSSE. Kun tänne läksin sanaa tuomaan, jota Niin raskas oli kantaa, huhu kulki. Ett' asehiss' on monta kelpo miestä; Jok' ompi sitä luultavampaa, koska Tyrannin joukotkin näin liikkehellä.
ROSSE. Duncanin ratsut kumma, mutta totta Nuo somat, kauniit, rodun valiot, Hurjistuneina pilttuuns' särkivät, Kurista huolimatta maalle syösten Ikäänkuin sotaan ihmiskuntaa vastaan. VANHUS. Sanotaan, että toisiaan he söivät. ROSSE. Niin tekivätkin; sen ma kummakseni Näin omin silmin. Tuossa kunnon Macduff! MACDUFF. Ettekö te näe? ROSSE. Jo tiettyn' onko, ken on murhan tehnyt?
ROSSE. Niin. MALCOLM. Lohtukaatte! Tulinen kostomme se olkoon lääke, Mi tämän kuolontuskan parantaa. MACDUFF. Häll' ei ole lasta! Kyyhkyseni kaikki? Sanoitko: kaikki? Lemmon kotka! Kaikki? Kuin? Kaikki poikaseni äitinensä Ja yhdess' iskussa? MALCOLM. Se kestäkää kuin mies. MACDUFF. Sen kyllä teenkin; Mut tuntea se täytyy myös kuin mies. Mun täytyy muistaa, ett' on eloss' olleet Nuo kalliit henget.
MACDUFF. Ne, jotka Macbeth tappoi. ROSSE. Taivaan taatto! Mik' etu heillä siitä? MACDUFF. Lahjotuita! Kuninkaan pojat, Donalbain ja Malcolm, Paenneet ovat, joka tekee heidät Epäiltäviksi. ROSSE. Sekin luonnotonta! Oo, kunnianhimo ahnas, joka ahmaat Noin oman elinmehus! Luultavasti Kuninkaaks nyt saa Macbeth. MACDUFF. Nimitetty Hän on ja Sconiin kruunattavaks mennyt.
Ma pyydän, istukaa! LADY MACBETH. Ilomme veit ja rikoit hauskan seuran Mit' ihmeyttävimmällä häiriöllä. MACBETH. Kuin näky moinen hämmästyttämättä Vois ohi kiitää kesäpilven lailla? Omalle itselleni teet mun vieraaks, Kun aattelen sun nähnees moisen ilmeen Ja luonnon puna sentään poskes peittää, Kun minun kalpeat on pelvost' aivan. ROSSE. Mink' ilmeen, kuninkaani? LADY MACBETH. Pyydän, vaiti!
LADY MACDUFF. Häll' ei sit' ollut. Hulluutt' On pako tuo. Jos meit' ei pettureiksi Tekomme tee, niin tekee pelko siksi. ROSSE. Ei tiedä, viisausko vai pelko syynä. LADY MACDUFF. Vai viisaus! Jättää vaimon, jättää lapset Ja kodin, konnun, arvot kaikki paikkaan, Jost' itse pakenee! Hän meit' ei lemmi; Hän luonnon äänt' ei kuule.
Päivän Sana
Muut Etsivät