United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tilu ranttantaa, tilu ranttantaa, tään kulkijapojan kehto. Ja silloin se suurista suruista mun ääneni sortua taisi. Tilu ranttantaa, tilu ranttantaa, mun ääneni sortua taisi. Mut jos mua tyttö sä rakastat, vielä rintani riemahtaisi. Tilu ranttantaa, tilu ranttantaa ja lauluni kaiun saisi.
Vaikka olinkin epätoivon partaalla, en tahtonut vielä luopua asiastani. Koetin heitä yhä saada vakuutetuiksi. Liikutukselta en voinut enää puhua selvästi. Rintani huokui, nyyhkytykset ja huokaukset katkasivat ääneni. Silmänräpäystä myöhemmin huomasin istuvani vuoteellani tohtori Leeten asunnossa olevassa huoneessani. Kirkas aamuaurinko paistoi ikkunasta sisälle. Vedin syvään henkeäni.
»Vain helmen yhden ja pienen» Kleopatra vastasi näin »mut jos minun rintani avaat, niin löydä et sydäntäin». Antonius, maailman pylväs, tuns silmänsä himmenevän, tuns kiertävän viekkahan viinin ja maailman unhotti hän. Ja vuodet ne vierii ja vierii. Mut kaulaten kaksin on vaan Antonius, Egyptin orja, ja herratar Egyptin maan.
Näin kevätloistossansa maa heloitti nuorna ollen, Vaan joskus rinta pakahtui nuort' tulta kuohumaan, Kun kirousta nousnehen näk' elon-vainiollen Sen poltti, rankaisi ja taas sävystyi innostaan. Mon' ennustaa, ett' ydin, maan vanhaksi tullen, jäähtyy Tuot' ennustusta, rintani, el' usko kauheaa! Kun ain' on liekit valveilla, elämä maassa viihtyy, Maa autioksi kallioks' ei kohmettua saa!
Sillä mun rintani, jolt' olet kieltänyt luomisen onnen, jolle sa kitsastain vain unet antanut oot, ei sinuhun ole leppyvä koskaan, armoton äiti, ei sinun maailmaas, ei sinun riemuihis. En kuin laps sua kohti ma kiittäen kurkota kättäin, ei mua lahjoa voi kaikk' elon antimes sun, sillä ma myrkkyä join sinun maidossas, Kaikkeus-äiti, Gaia, sun rinnoillas kuoleman myrkkyä join.
Vaan tää on harras pyyntöni: Luo mulle nöyrä mieli. Tee lempirikkaaks rintani Ja vilpittömäks kieli. Ma lakkaamatta horjahdan Nyt synnin hetteheille. Suo voimaa, että kiiruhdan Taas siveöiden teille. Kirje entiselle ystävälleni. Vaikk' aika muuttuneena Nyt vastahani käy, Elooni suuttuneena En sittekään ma näy. En etsikkään ma rauhaa, En tyyntä toivokkaan. Kun elon myrskyt pauhaa, Ma nauran vaan.
On käsittämätöntä, miten minun rintani on tullut näin kovin kipeäksi, se kun näihin aikoihin saakka on aina ollut niin vahva ja terve... Minun on välisti kerrassaan vaikea hengenahdistuksen vuoksi päästä portaita ylös, ja nytkin, vaikka istun hiljaa, on minun työläs hengittää. Muistan sinun joskus valittaneen kipua myöskin vatsassasi.
Joka kerta, kuin Mick Walker meni pois tuon aamupäivän kuluessa, vuodatin kyyneliäni siihen veteen, jossa pesin pulloja, ja nyyhkytin, niinkuin oma rintani olisi ollut säreissä ja vaarassa haljeta. Konttorin kello oli puolivälissä yksi, ja kaikki hankkivat lähteäksensä päivällisille, kun Mr. Qvinion koputti konttorin akkunalle ja viittasi minua tulemaan sisään.
Ilokseni katselin sitä leikkiä veristä ja nousivat taasen rintani palkeet. I:N EM
Aili pureskellessaan voileipäänsä katseli kumpaisenkin silmiin ja kun näki äitinsä hymyilevän hänelle, niin tahtoi sanoa jotain ja kun ei muuta osannut niin sanoi: "Enhän minä kuollut." "Ethän tuota, Jumalan kiitos, kuollut, kun pelastuit. Tiesitkö miten pelastuit?" "Heräsin vaan kun unesta. Rintani oli kipeä." "Voi lapsirukka... Mutta mitenkäs hukuit?"