Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
Jos yhdessä laulussa jo tavattiin sanat: näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla, taikka: tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla, taikka: voi minä poloinen poika, voi poika polon alainen, niin se ei estä, etteivät saisi toisessaki tavattaa.
Sen minä soisin tapahtuvan miehelleni. Hän poloinen tarvitsisi enemmän iloa. Ainainen tyytyväisyyden paiste oli kadonnut rouva Häggin kasvoilta ja sen sijalle oli siirtynyt äidillisen hellä, sydäntä liikuttava hohde, samanlainen kuin se, jota ihailin muuttoiltana hänen katsellessaan vanhinta tytärtään. Se ei ole säälittävä, jolla on sellainen vaimo kuin te, sanoin liikutettuna.
"Hyvä Jumala, hyvä Jumala," huokasi poloinen äiti vaipuen touotonna miehensä syliin. Tyttö ja Lappalainen kertoivat nyt miten asian laita oli ja että olisi turhaa lähteä matkalle uudestaan, ennenkuin muutaman tunnin kuluttua, vaan kun äiti jälleen tointui tahtoi hän itse lähteä lastansa etsimään. "Meidän täytyy odottaa päivän tuloa," vakuutti Lappalainen, "sitten lähdemme kaikki kolme."
Silloin Mikko puolihätäisesti sanoi: Mene sinä poloinen pirttiin, minä koetan tavalla tai toisella saada tämän navettaan. Hei vaan! Mikäs tässä on hätänä, matalassa kaivossa! huudahti Malla iloisesti. Otahan lapio ja madalla nietosta, niin viedään kaikella kunnialla viemisemme perille.
»Oi, kuinka kaunista!» huudahti lapsi noin 5-6 -vuotias poloinen, jonka piirteet olivat pingoitetut ja tiukat, tukka vallan vaalea ja lyhyeksi leikattu kuin taudin jälkeen; nytkin katseli hän ympärillensä ikäänkuin kärsimystensä keskestä hieman hymyillen ja hämmästellen, ett'ei enää kuulunut piiritysajan kanuunain pauketta ja iloiten ympäristön viehkeydestä.
Tuo kevytmielinen laulu, joka yöllä oli häntä vaivannut ja ankara raamatunlause, soivat yhä hänen korvissaan kuin kahden kellon äänet, jotka eivät tahdo sointua yhteen. Illalla sanoi poloinen mies raastuvan palvelijalle, ainoalle uskotulleen: "Korvissani soi kuin kahdet kellot; niiden ääni ei käy yhteen, ja tuo soitto se saattaa minut helvettiin!"
Lyylikki lylyjen seppä, Kauppi kalhujen tekijä, Alla päin, pahoilla mielin, Kaiken kallella kypärin, Värkkiähän katselevi, Sompia sovittelevi, Itse tuon sanoiksi virkki: "En tieä poloinen poika, Poloisina päivinäni, Miten olla, kuin eleä; Palaneeko, paistuneeko, Lappalaisen ruokokenkä, Luikkaneeko, laikkaneeko Lappalaisen kalhunpohja?
"No oltta! ärjyi Tuomo vaan, Koska ei kaljaa olekkaan! Siis täytyy oltta tuoda, Pitäähän jotain juoda." Näin teki Tuomo Toppinen, Saadakseen oltta, poloinen, Vaan palkakseen hän vainen Sai juopporentun maineen. Se, ken on hyväoppinen, Ei tee kuin Tuomo Toppinen, Vaan opin ottaa tästä Toppisen elämästä. N:o 4. Miten räätäli paransi tautia.
Noita samoja säveliähän ennen muinoin, äärettömän kauvan aikaa sitten, äiti poloinen oli hyräillyt pikku pojalleen salomaan mökissä. Ja pastori rakasti Agnesia. Eikä ainoastaan rakastanut, vaan toivoi omakseen koko sielullaan, kaikilla ennen tukahdetuilla tunteillaan, jotka elämän ajalla olivat häneen kertyneet ja nyt vasta puhkesivat esiin, täyttäen koko hänen olentonsa.
"Lapsi parka", Helena jupisi, "ilman papin siunauksetta minä sun lasken maan povehen, vaan mun siunaukseni on ainaki yhtä harras kuin jonkun papin. Sinä viaton ruusunen, joka ennen aikaasi lakastuit, sun tiesi vie sun ikuisen valon lähtehille, vaan minä, poloinen, vaellan syvän synnin liejussa. Oi, jospa sun haudan tuolla puolen edes etäältä nähdä saisin!"
Päivän Sana
Muut Etsivät