Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Jos yhdessä laulussa jo tavattiin sanat: näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla, taikka: tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla, taikka: voi minä poloinen poika, voi poika polon alainen, niin se ei estä, etteivät saisi toisessaki tavattaa.
Enkä tieä mie poloinen, En tunne poloinen poika, Tällä inhalla iällä, Katovalla kannikalla, Nainko naisen nuoremmaisen, Eli vanhemman valitsen. Elköhön poloinen poika Puuttuvalla polvellansa, Naiko naista nuoremmaista, Naista kaunista katselko!
Lauloi päivät pääksytysten, yhytysten yöt saneli muinaisia muisteloita, noita syntyjä syviä, joit' ei laula kaikki lapset, ymmärrä yhet urohot tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla. Kauas kuuluvi sanoma, ulos viestit vierähtävät Väinämöisen laulannasta, urohon osoannasta. Viestit vierähti suvehen, sai sanomat Pohjolahan. Olipa nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen.
Silloin virsikäs Vipunen, tuo vanha varaväkevä, jonk' oli suussa suuri tieto, mahti ponnetoin povessa, aukaisi sanaisen arkun, virsilippahan levitti lauloaksensa hyviä, parahia pannaksensa, noita syntyjä syviä, ajan alkuluottehia, joit' ei laula kaikki lapset, ymmärrä yhet urohot tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla.
Itse loihe laulamahan, sai itse sanelemahan: ei ole laulut lasten laulut, lasten laulut, naisten naurut, ne on partasuun urohon, joit' ei laula kaikki lapset eikä pojat puoletkana, kolmannetkana kosijat tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla. Lauloi vanha Väinämöinen: järvet läikkyi, maa järisi, vuoret vaskiset vapisi, paaet vahvat paukahteli, kalliot kaheksi lenti, kivet rannoilla rakoili.
Jos välttää Vois murhan seuraukset ja nuottaan nostaa Vain menestystä, jotta tämä isku Tääll' olis kaikki kerrassaan, vain täällä, Täll' ajan katovalla kannikalla, En tulevaisest' elämästä piittais. Mut moiset työt ne tuomitaan jo täällä. Verinen oppi, opittuna kerran, Takaisin kääntyy omaan keksijäänsä. Oikeuden tarkka käsi huulillemme Sekoittamamme myrkkymaljan nostaa.
"Enkä tuota tieäkänä, miten olla, kuin eleä tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla: tuulehenko teen tupani, vetehenkö pirtin veistän? "Teen mä tuulehen tupani: ei ole tuulessa tukea; veistän pirttini vetehen: vesi viepi veistokseni." Lenti lintunen Lapista, kokkolintu koillisesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät