United States or Eritrea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pahat vartiat vapisit Nähtyä nämät asiat; Pääsit keihähät kädestä, Poijes piikitkin putosit; Jesus liikkui, maa järisi, Vartiain sydän värisi, Pelvosta pakenit poijes Kiiruhusti kaupunkihin; Ilmoitit asian kaiken, Papeille sanoit pahoille.
Se ajatus nousi silmänräpäyksessä mieleeni, että se oli maa, joka järisi, että se oli vakaa vanha maa, joka liikkui levotonna kuin vellova vesi! Ensimmäiseksi työkseni minä viskasin polvilleni sänkyni viereen. Minä jätin itseni Jumalan haltuun, ja minä tunsin löytyvän jotakin, joka ei voi hukkua, vaikka taivas ja maa hukkuisivat. Sitten seurasi taas kova täräys, ja maa huojui.
Yöhyt musta peitti auringonkin, Maahut järisi ja vuoret halkes' Kansa parkui paetessaan kurja Lyöden rintoaan ma peljästyen Heräsin ja sanan sulle laitoin Kiirehesti, koska sain ma kuulla Että Herra oli edessäsi Tuomittavaks' annettuna aivan Kuten olin uneksinut koito. PILATUS: Metallia hehkuvaista kaadat Sydämmeeni mutta jatka, armas.
Mutta kuinka olikin, huone seisoi yhtä lujana kuin ennen perustuksillansa, vaikka se järisi kauheasti. Ja kun kova jyske kuului, minä en voinut olla ajattelematta, että se oli savutorvi, joka romahti maahan, sillä kohta sen jälkeen minä kuulin, kuinka kiviä ja soraa vieri alas, ja kun ei mitään vahinkoa tapahtunut, minä ajattelin: "Nyt on kaikki pudonnut, mikä pudota voi, ja vaara on ohitse."
Itse loihe laulamahan, sai itse sanelemahan: ei ole laulut lasten laulut, lasten laulut, naisten naurut, ne on partasuun urohon, joit' ei laula kaikki lapset eikä pojat puoletkana, kolmannetkana kosijat tällä inhalla iällä, katovalla kannikalla. Lauloi vanha Väinämöinen: järvet läikkyi, maa järisi, vuoret vaskiset vapisi, paaet vahvat paukahteli, kalliot kaheksi lenti, kivet rannoilla rakoili.
Päivän valjetessa oli hyvin omituista nähdä maantiet täynnä vaunuja, ratsastajia ja jalka-ihmisiä, niinkuin olisi ollut piiritetystä kaupungista pakeneminen, kun samalla tiesi, kuinka vähän apua pakenemisesta oli, kun vanha luja, järkkymätön maa perustuksiansa myöten järisi.
Läksi jänis juoksemahan, Pitkäkorva piippomahan, Vääräsääri vääntämähän, Ristisuu ripittämähän; Jänis juoksi, pää järisi, Perä pyöri, pelto liikkui, Meni riskin Riion luoksi, Ja paksun Pajarin luoksi, Juoksi saunan kynnykselle, Sauna täynnä neitosia; Juoksi riihen kynnykselle, Kyykistihen kynnykselle.
Voiko sellaista sietää! Onko ihme, että maa viime yönä niin uhkaavana järisi heittääkseen kamaraltaan pois tuollaisen ateistin Sanoinko ateistin pahempi hän on kaunotaiteitten raastaja! Mikä onkaan meidän pronssinvalajain kohtalona, jos tuontapaiset miehet pääsevät luomaan lakeja yhteiskunnalle?»
Kahdeksan sataa työmiestä oli siinä työssä, maa järisi ainaisesta kiireestä, liike oli tullut yhdeksi Pariisin etevimmistä ja siinä tehtiin kaikki suuremmat maanviljelyskoneet. Ja hänen pojallaan oli ollut onni päästä vastustamattomaksi hallitsijaksi koneteollisuuden alalla, hänen poikansa vaimo hallitsi tuolla pienessä, keltaisessa salongissa kauniitten, terveitten lastensa kanssa.
Vesi ei noussut enää vain vuorina, vaan pilvenpiirtävinä tuntureina, taittuen rantakallioihin, ja pudoten niiden päälle korvia huumaavalla jylinällä, niin että koko saari järisi liitoksistaan. Ja samalla kuului pitkin rantaa kauhunhuuto: Saari ui! Ankkurit eivät tapaa pohjaan. Aa-oo-uu! Toden totta!