Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
"Enkä nähnyt ... vaan otahan joutuin, että jouduttaisiin tässä vähän lueskelemaankin." "No samahan tuo lienee," myöntyi Erkkikin, kokoili kortit käteensä ja löi. Lukemisesta ei kuitenkaan sinä päivänä mitään tullut, sillä juuri kun peli oli loppunut, tuli Kumpulan Eero Heikkilään vieraiksi, jonka kanssa porikoidessa meni päivä illalle ja sitten ei enään tullut luetuksi.
Kuinkas on sun käynyt? Mansor, Mansor, kauanpa sua saimme odottaa! MANSOR Tää kirje kertoo, mitk' edustajas Thebassa sai ensin kapinat kukistaa, sielt' ennenkuin me uskalsimme lähteä. Mut tiellä parhaani mukaan kiiruhtanut oon. SALADIN. Ma sua uskon! Mutta mukaasi sa ota, hyvä Mansor, otahan uus vartiosto oitis ja sen kyllä mielelläs teethän? Matkaa täytyy heti sun jatkaa.
"Sinun lemmenjuomasi ei ole vaikuttanut, Rusticiana. Tässä on toisenlaista, voimakkaampaa. Otahan tämä." Nopeasti hän pisti hänen käteensä pienen, tummasta laavakivestä tehdyn pullon. Hirveän aavistuksen valtaamana Rusticiana katsoi häneen. "Uskotko sinäkin taikakeinoihin ja lemmenjuomiin? Kuka tämän on valmistanut?" "Minä", sanoi Cethegus, "ja minun lemmenjuomani vaikuttavat." "Sinä!"
Ase saattoi olla näöltään uusi ja oivallinen, keihäs vankka varreltaan ja terä purevan näköinen, nuoli niin menevä, että luulisi itsestään ilmassa lentävän, eivätkä kuitenkaan mihinkään kelvanneet, varsi katkesi, kärki murtui eikä haavaa tehnyt, ellei ollut oikeissa mujuissa kasteltu, ja ellei sen päälle oltu oikeita lukuja luettu. Otahan minunkin aseeni, virkkoi vouti.
Vaatimattomasti, mutta kumminkin tuloksestaan iloisina tarjosivat he roposensa Paavolle, joka siinä yhä istui jäykkenevin piirtein maahan tähystellen. Otahan tuosta, kerättiin tässä hiukan edes hammasrahoiksi kaksoisillesi. Elähän mitä ujostele, ota pois, ja jos kerran kovin tiukka tulee, niin ehkä saadaan enemmänkin kokoon. Kii-kiitoksia, siunatkoon teitä...
"Yksin et saa järvellä soutaa; mutta otahan kuitenkin Lunkentus mukaasi." Niin päätettiin. Iltapäivällä lähtivät he kaikki suuressa veneessä Kuuselan saareen. Siellä oli luonto ihana, järvi tyyni ja pienet salakat uiskentelivat isoissa parvissa ihan veden pinnassa, nyppien pieniä hyönteisiä, jotka puista olivat pudonneet veteen.
LINDH. Ketä on minulla kunnia ? HANNA. Siirtää harson silmiltään. Hän on tummaverinen, lujapiirteinen, kasvot ilmaisevat kärsimyksiä. Esiintyy kylmästi ja arvokkaasti. LINDH. Hanna! ROUVA LINDH. Hanna! Onko se mahdollista! Rientää häntä vastaan syleilläkseen häntä, mutta Hanna antaa ainoastaan kätensä. Mutta otahan päältäsi! HANNA. Päästämättä lähelle, jäykästi.
»Onhan sillä selkää tällä vallesmannilla!... Ei sitä tarvitsisi suurenkaan pitäjän vallesmannin hävetä», sanoi Antti. Kun se osa kylpyä oli suoritettu, ehdotti Vatanen: »Pannaan nyt jo loppulöylyt ja valellaan tuolla kuumalla vedellä. Otahan tuo kippa ja valele sinä ensiksi!» Sauna oli taas höyryä täynnä. Sen seassa riemuitsi Ihalainen: »Tuntuvat jo luut rupeavan vetreytymään.
Vaan Erkki sanoi Jussille: »anna hänen kantaa!» Jussikin sitten ajatteli, että jos se nassakka painaa kelloa liivin taskussa. »Otahan sitten», virkkoi Jussi. Katri otti toisenkin viinanassakan ja toinen toisessa toinen toisessa kainalossa astui hän Erkin ja Jussin jälessä, vikelsi. Pärpuumiin sitä mentiin. Molemmille puolilleen katseli Katri ja kääntelihe astuessaan, olihan sitä katselemista.
Tämä katsoi hätääntyneenä ystäväänsä. Ei, kuulehan, älähän naura! Lakkaahan toki. Otahan lasi whiskyä! Se virkistää... Enhän minä tiennyt sinulla niin huonot hermot olevan. Hän kaasi kiireesti whiskylasin myös ystävälleen ja saattoi sen suorastaan hänen nenänsä alle. Oli jotakin äärettömän liikuttavaa hänen kömpelössä, suojelevaisessa avuliaisuudessaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät