Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
"Mutta sinä olet näen sen paremmin kauniista otsastasi kuin sillä olevasta kultarenkaasta sinä olet Totila, goottien kuningas, jota kutsutaan ilokuninkaaksi. "Tässä on sinulle ja kauniille morsiamellesi kukkia kuulin, että tänään vietetään kihlajaisjuhlaanne Gotolla ei ole muuta antaa. Poimin ne viimeisen puiston läpi kulkiessani.
Sitte alkoi hän hiljaa hyräellä entisellä sävelellä: "Ja mitä poimin, ja kuinka poimin, ei mitään kokoon saa ... tyhjää vain!" Vihdoin nousi hän äkisti ylös, meni puun luo, kohotti päätänsä, hengittääkseen raitista ilmaa ja huojentaakseen rintaansa; hän nosti kirveen ja iski kovasti, Mutta kirves luiskahti oksan sivuitse ja terä kävi kohti kiveen.
Suopursuin keskelt' ennen aikaan Kun lakkamarjoja ma poimin, Pään pakoituksen pahan sain; Vaan siit' en liioin viisastunut Kun löysin, poimin aina vain. Taas maljan laidalt' ennen aikaan Kun riemua join vaahtoisata, Pään pakoituksen pahan sain; Vaan tuost' en liioin viisastunut Kun seura sattui, joinpa vain.
Minä vaivuin heti uneen, syvään ja suloiseen, ja noitten hurjien ja hyörivien kuvien sijasta, jotka näinä aikoina ovat syntyneet minun aivoissani, kun niitten olisi pitänyt levähtää vallan ja salaliiton vivahduksia, tulisten sotien ja petollisen rakkauden näkyjä minä seisoin kotimme suihkulähteen reunalla ja poimin kukkia varhaisimman ystäväni kanssa.
Mut sivu siitä Pien' poika töytää Ja riemuin huutaa, Kun raakun löytää. Vait lapsen leikkiin Mies katseen kääntää; Hän kaihoin hymyy Ja hiljaa ääntää: "Näin totuudesta Sen ilmeet suuret, Hain niiden summat Ja syyt ja juuret: "Vain rannall' lassa Ma leikin, toimin, Vain raakun oudon Siin joskus poimin; "Mut valtameri Sen koko alaan, Juur totuus itse Jäi multa salaan." Hyvä ja paha mit' on tuo?
"Ja kuitenkin tunsin, kuinka kaunista oli olo siellä ylhäällä viheriäisessä yksinäisyydessä, jossa kuulin kotkan kiljuvan läheisessä pesässään, jossa poimin kukkia niin komeita, ettei niiden vertaisia ollut alhaalla tasangoilla, ja jossa kerran yöllä kuulin tunturisuden ulvovan navettani oven edessä ja minun täytyi ajaa se pakoon tervassoihdulla.
Se olisi ihanteellista metsänkäyntiä se, kun näin maitani hoitaisin kuin puutarhaa, jonka hedelmiä kasvatan kuin kädestä pitäen, jota en haaskaa enkä hävitä ja josta vain liiat vesat ja ylimääräiset oksat kitken ja karsin pois ja jonka hedelmistä vain kypsimmät poimin. En tiedä, olenko oikein arvannut niiden mielen, joilla on omat omituiset metsämaat.
Ja Jim taas", sanoi Miggles tavallisella lapsellisella naurullaan, kokonansa ilmestyen tulen valoon "niin Jim! Teitä kummastuttaisi nähdä kuinka paljon hän tuollaisenakin tietää. Toisinaan poimin hänelle kukkasia ja hän katsoo niihin tyytyväisenä, niinkuin muutkin viisaammat; toisinaan, kun ollaan tässä kahden kesken, kaskuun hänelle noista kuvista seinässä.
Lapset riensivät nyt kotiin päin; heistä oli tullut hyvät tuttavat. Pekon hienous ei enää Iiriä ujoksi tehnyt. Iloisina he tulivat huoneeseen, jossa matamin kahvipannu jo aikaa oli jäähtynyt. »No hyvänen aika! Missä olette olleet? Marjassako?» »Niin, minä poimin viinimarjoja, ja sitte tuli Pekkokin, ja sitte olimme Orjankalliolla katselemassa maailmaa.»
Poimin päivän, poimin toisen; päivälläpä kolmannella en tiennyt kotihin tietä: tiehyt metsähän veteli, ura saatteli salolle. "Siinä istuin jotta itkin. Itkin päivän jotta toisen; päivänäpä kolmantena nousin suurelle mäelle, korkealle kukkulalle. Tuossa huusin, hoilaelin. Salot vastahan saneli, kankahat kajahtelivat: 'Elä huua, hullu tyttö, elä, mieletöin, melua!
Päivän Sana
Muut Etsivät