Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
»Niin, kun me olimme hautajaisilla, niin tuli poikia ja joivat meidän viinit ja söivät sokerit ja nisut ja nakkasivat pormestarinnan Tyyran puuhun ja särkivät kaikki.» »Ohhohhoh! Sepä on ollut hävitystä. Kylläpä tekivät pojat pahasti.» »Niin», ja Liisa kertoi sitten asian menon kaikki järjestään, miten hän noituikin kotona. »Kylläpä olet ollut pahanaikainen.
OTERMA. Minä pidän aina pussin auki, kun porsasta tarjotaan. KASURI. Lauletaan pojat, ettei kuulu kortinpauke. Morsian näkyy säikähtävän kämmenen läiskäystäkin. Hei tukkipojat ne poikia maksaa, joka sen oikein tietää. Kesän ja talven kuin tanssin ne jaksaa ja tuulen ja sään ne sietää. Hei tukkipoika ei turvetta kaiva, ne sinisiä selkiä seilaa.
Sillä rohkeata ja urheata on olla vaaraa pelkäämättä, kuin se on välttämätön ja kuin sen kautta voi saada jotakin hyvää aikaan, vaan uhkarohkeata on eikä tuota ensinkään kunniaa, jos suotta pakotta panee vaaraan henkensä ja tuottaa vanhemmilleen suurta surua. Frans ja Matti olivat veljekset, ja molemmat olivat sukkelia poikia.
"Ei milloinkaan kylliksi taida, kun tulee kasteen-liittonsa uudistaa," oli äiti sanonut, ja isä, Guttorm Päiväkumpu, oli sen myöntänyt. Eipä siis ihme, että pari kosijaa ilmoittiihe, toinen parempain ihmisten poikia, toinen eräs rikas naapuri. "Tuopa nyt hullua! Ei tyttö vielä ole edes ripillä käynyt!" "Sitten kaiketi täytynee hänet päästää Herran ehtoolliselle," sanoi isä.
Jossakussa pilkkarunossa taas valuu melkein enemmän suuttumusta kuin pilaa eikä silloin haukkumanimiäkään puutu. Lausuntomme todisteeksi mainittakoon runo »Kehoitus tupakkaa polttamaan». Siinä lukija on huomaava, kuinka Juteini on sattunut näkemään nuoria poikia tupakoitsemassa.
Kuten huomaatte, on tämä vain luonnos, sanoi hän, pitäen piirustusta konttoristin silmien edessä; mutta voitteko sanoa, mitä se esittää? Siinähän on joukko tanssivia lapsia, poikia ja tyttöjä, vastasi Albert. Niin ... mutta kukahan mahtaa olla tuo iäkkäämpi nainen heidän seurassaan? Tuoko suurempi olento?... Sitä on vaikea tietää ... mutta hän ei ole minulle aivan outo.
Sitten alettiin kirkosta palata: siinä niitä tuli nuoria, vanhoja, miehiä ja naisia; ja olipa joukossa aina joku, jonka Matti luuli tuntevansa; nyt niitä tuli joukko nuoria poikia, poikkesivat Koskelaan siinä oli varmaankin Kujalan Kalle ja Kraatarin Eero, ne hän tunsi. Sitte tuli jo Kantalakin emäntinensä, ajaen hyvällä hevosella ja heiluvilla kieseillä, olipa siellä tyttönenkin takana oli.
Riehui ja rehenteli, poikia puukolla löi. Kauhistui kylän naiset. Miehet hymähtivät monet on höyhennetty sankarit ylväämmät. Olipa tanssit taasen. Hessu temmelsi taas, pyörähti kantapäillään, karjuen miehiä kaas. Hätkähti penkillä Janne harmajapartainen. Yhdellä hyppäyksellä hampparin etehen loikkasi, paukautti yhteen suuret kouransa hän edessä Hessun nenän äkkiä kelmenevän;
Mutta onpa sinulla siellä karjaa oikein aika lailla. TUOMAS. On sekä karjaa että siipi-eläimiä sillä pojalla. JUHANI. Huikea liuta. Tulispa sinusta oikein kukkomaakari. TUOMAS. Oikein fläätälä. JUHANI. Oivallinen fläätälä. Mikä ryssänkukla sieltä nyt taasen heltii kynsistäsi? LAURI. Tämä on vaan tuommoinen pikkuinen poika. JUHANI. Kas tuota nallikkaa! TUOMAS. Tekee poikia kuin mies.
En... Ja on meillä ito Jannekin, mutta te työ piimävelliä, kerskui poikanen nauraen. Oletpas äitisi poika! väitti Esa ja Saku neuvoi: Elä pidä sormia suussasi, kun olet jo niin iso. Mutta silloin lähti poika juosta kipasemaan tupaan, jossa hän sai selitetyksi, että kaivolla on vieraita poikia, jotka sylkevät kaivoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät