Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
POMMERI. Ja minä olen koettanut selittää sille ja hyvällä jos pahalla muistuttaa, että se ei passaa seurassa hänen sinutella minua. Kahdenkesken kyllä saisi, vaan ei seurassa. Mutta ei se ymmärrä. PORMESTARI. Mutta minua se ei sinuttele kahdenkeskenkään ollessamme.
Sanokaa nyt, herra Vendale, taitaako vaimonne viidellätoistasadalla punnalla vuoteensa asua kaupungin parhaassa osassa ja pitää palvelijaa, joka avaa hänelle ovet, pöydän-kattajaa, joka passaa häntä syödessä, tahi hevoisia ja vaunuja ajaaksensa? Minä luen vastauksen silmistänne, se on kieltävä. Noh, yks asia vielä, niin olen lopettanut!
EEVA. Se olisi suuri vahinko, sillä minulla olisi hänelle tärkeää asiaa. ELVIIRA. Mennään seisomaan portille. EEVA. Se ei passaa. Mutta lauletaan »Onnen herran laulu». ANNA. Oletko kerrassaan hullu? Joka kuuluu olevan kauhean vihainen tuosta laulusta. Ei siedä Onnen herran nimeäkään enempää kuin härkä punaista vaatetta. EEVA. Silloinpa hän varmasti tulee.
Aappo koristeli kauniilla sanoilla puhettaan ja lausui oudon mahtavasti, mikä Elsaa vaivasi. Hänestä tuntui Aapon puhe tyhmälle ja tölpölle. Puhellessaan tarttui Aappo kuin tietämättään Elsaa käsipuoleen ja kun Elsa työnsi hänen kätensä pois, niin oli hän sitten vasta huomaavinaan tekonsa ja kohteliaasti kumartaen tarjosi Elsalle käsivartensa. »Ei kiitoksia.» »No miksi ei?» »Ei passaa!»
SELMA. Niin, mutta kun siellä oli niin äärettömän hauskaa. Et usko kuinka MILLER. Tuo ei passaa. Semmoinen viipyminen viimeiseen tanssiin saakka on liian plebeijimäistä ja sopii ompelijaneidille eikä sinun säätyluokkasi nuorelle naiselle. Sinun pitää paremmin ottaa vaaria itsestäsi ja panna muistiin että olet hovineuvoksen tytär, sen sanon.
»No, lääkäriinpä, lääkäriin...» Emäntä meni liedelle askaroimaan ja sanoi vähän ajan perästä: »Saisi tuo Leenakin jo nousta kuolinriepuja pesemään.» »Antaa tuon raukan nyt nukkua. Kovahan tuolla on lapsella ollut työpäivä», sanoi isäntä. Kyyneleet pulpahtivat silmiini ja valuivat pitkin kuumia poskiani, mutta koetin maata hiljaa. »Ei meidän passaa sitä talven yli tässä pitää.
On se yksi raamatunpaikka sekin ... ja toinen syntisen vaimon paikka ... »joka on syytön, heittäköön ensimäisen kiven». Eipäs aukea ne paikat eteen ... taitaakin vain aueta ne paikat, jotka itselle parhaiten passaa. Oli lauvantai-ilta. Kalle ja Helga istuivat taas kahden Helgan aitassa. Kuului väliin lukemista, väliin hiljaista puhetta.
No, saisit sinä näitä minun housujani lainaan aina kun menisimme Parkkisen konsulille puoliselle, ettei tarvitsisi sinun röijyjalassa Annan vieressä istua. Tehdäänkö kaupat? Kyllä muuten, vaan ei passaa! Ei se passa, ei se passa! Ku ei se passa, ni heittä pois ja otta uusi konsti! matkitteli Jaakko ottaessaan muutaman saappaan katseltavakseen. Nuokin Rallen lopposet pitäisi saada paikatuiksi!
Lassi katseli kummin silmin ainoan poikansa riemupuhkeita ja supisi itselleen: "saapa nähdä jos ei tuo onnistu paremmin kun jäniksen pyyntö". Sanoi kuitenkin: "Kuule Risto, varoita vaan, ettet saa rukkasia Annalta". "Minäkö saisin rukkaset, ohhoo! Rukkasia en pelkää, vaikk' oisi kuninkaan tyttö. Hei, Tuovilaan rengiksi ja sitte isännäksi isoon Tuovilaan, kas se passaa!
HILLERI. Että tämä naama ei passaa, ja kotinaamani jätän aina kotia. NEITI SALMELA. Minä pyydän saada teiltä neuvoa, vähän vain neuvoa. HILLERI. En voi teitä neuvoa. Meillä on eri usko. NEITI SALMELA. Mistä? HILLERI. Juuri siitä, mistä ei saisi olla. NEITI SALMELA. Minä en ymmärrä teitä. HILLERI. Turhaa on silloin puhella. NEITI SALMELA. Mutta, hyvä Hilleri, kuunnelkaa, kun minä puhun teille.
Päivän Sana
Muut Etsivät