United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt ois tuho vanhuksen toki tullut, vaan heti huomasi tuon sotaärjyinen Diomedes, kaikuvin huudoin pyys avuks aimon Odysseun käymään: "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo! Pois selin vainoajaan pakenetko sa arkojen lailla? Kunp' ei juostessas vain selkään peitsi jo puuttuis! Seis, tule vanhust' auttamahan, uros tuima jot' uhkaa."
Ja niin paisuu se äärettömän suureksi ja loistosaksi kukaksi, joka on nupuissa kolme kuukautta, ja kun se vihdoin puhkeaa, jos ei ole jo sitä ennen levinnyt, pysyy se kokonaisen päivän." "Voinko tehdä muutoin, taidanko itseäni paeta?" "Pakenetko itseäsi, kun sitout asessoriin?... Onko se myllynkivi, joka saa sinun vaipumaan unhotuksen syvyyteen. Sitä tuskin uskon."
No Koivi, minun Koivini, iske sorkkas lujasti maahan! TUOMAS. Iske lujemmin vielä sinä, minun urhea Kyyttöni. Sillä lailla! JUHANI. Koivi. Koivi! TUOMAS. Minun roteva Kyyttöni terästetyllä otsalla! No niin! Mutta heitä jo tuo vakava junnaus ja työnnäise miehes helkkariin. JUHANI. Koivi! Peeveli sinun sarves karsikoon! Pakenetko, riivattu? TUOMAS. Käpälämäki kelpaa hänelle.
Kaula on kuin kanervan varsi, huulet kuin hunajametsä ja poskipäät kuin kaksi puolikypsää puolukkaa. Vähällä pitää etten jo rupea häntä rakastamaan. HOMSANTUU. Tule vain lähelle, niin revin sinulta silmät päästä. TOPPO. No, no, ethän nyt kumminkaan. Saapa kattikin kuningasta katsoa, ellei muualta, niin uunin päältä. HOMSANTUU. Pakenetko, koira! TOPPO (kavahtaa takaisin).
Niin kyllä, minä maltan mieleni. Lähde, Brackenburg! Kotiin! Tiedätkö sinä, missä minun kotini on? Vankihuone. Tätä valaisee lamppu. Vuode on perällä. Vanha ystävä, aina uskollinen uni, pakenetko minua sinäkin, niin kuin nuo muut ystävät? Kuinka mielelläsi sinä laskeusit tänne alas, minun vapaan pääni päälle, ja viilistit minun kulmiani, kuin rakkauden suloinen myrttiseppele!
Martta piti brovninkia akkaa kohti ja sanoi: »Pakenetko vai näytänkö yhden kumman kerralla. Teiltä koirilta ei ihmiset ole nimensä arvoisia.» Akka syöksähti oveen, löi oven kiinni ja oven takana mennessään sanoi: »Ampiaispesällepä minä satuin.» Samassa nähtiin akan melkein juosten mennä huntostavan Kenttään päin, helmat edestä melkein polvien tasalle kohotettuina.
Minä karkaisin luontoni ja purin hammastani. Kaivoin sitten taskustani tämän kääntöpään veitsen, ojensin noin käteni ja huusin: "Pakenetko, taikka lämmittää ruuti leukojasi!" Karmistuipa siitä pahan sisu ja vapisten kuin lankakerä hiipaili hän edelläni polkua.
Sinä syökset itsesi onnettomuuteen, Topra, ja viet nuo toiset mukanasi TOPRA-HEIKKI. Sitäkö sinä hätäilet? Ooh, mitä vielä! Ei tässä vaaraa ole, tuskin tuleekaan. Pakenetko sinä minua? Kuule, tyttö! Jos sinä kauvan vehkeilet, niin sieppaan sinut syliini. MATLENA. Mene pois! Kuinka voit ruveta ilveilemään heti samassa kuin puhut niin tärkeistä asioista. Mene, ja anna minun olla.