Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Ukko kulkee ohitse ja sanoo toverilleen: »Eikö lähdetä sisään, miehet?» Nämä luulevat ukon leikkiä laskevan, vaan ukko sanoo toiselle heistä: »Mene sinä pelarin viereen istumaan, ja kun peli ja tanssi parhaillaan käyvät, niin silloin paina viulun rokaa, että se ilkeästi korahtaa, ja sinä toinen ala veisata: Ah surutoin, koska synnistä lakkaat?» Mentiin niin sisään, ja tehtiin niinkuin ukko oli neuvonut, ja kun tanssi parhaillaan kävi, niin painoi toinen pelarin rokaa ja toinen alkoi veisata kovalla ja kimakalla äänellä: »Ah surutoin, koska synnistä lakkaat?» Siihen jäi soitto ja hyppy, ja ennenkuin virsi oli veisattu loppuun, oli tanssiväessä tapahtunut semmoinen muutos, että alkoivat veisata samaa virttä, ja kun ukko lankesi polvilleen, niin lankesi tanssiväki kanssa, ja ukko piti heidän kanssaan hartaat rukoukset, ja juoposta pelimannista tuli oikea ihminen.
Kaksi mustalais-naista, Sganarelle. Sganarelle. Ei noita huoli paina. Kuulkaatte, pyhät piijat, voitteko minulle ennustaa hyvää onnea? Ensimmäinen mustalatar. Hyvin, kaunis herra, niinkuin näette, meitä on kaksi, jotka sen voimme tehdä. Toinen mustalatar. Sinä et tarvitse muuta kuin osoittaa kätesi meille, sen juovista ja risteistä sanomme sinulle kaikki, mitä tietää halajat. Sganarelle. No, hyvä!
Tähän vuorilta tuuloset vilppaat käy, kylän raition ruokottuus ei näy, kylän raskahat ilmat ei paina. Kunis häipyvi surkea siivottuus, kunis koittavi puhdassa päivyt uus, sinis nukkuos piilossa täällä! Kera tuoksuvan kentän ja keväimen, kera kukkien, lähteen ja leivosten, sinut tapaaki vain maan päällä.
Tuon marjakuusen alle laske maata Ja paina korvas kiinni onttoon maahan; Ei kukaan jalkaans' astu kalmistoon Sun kuulemattas, sillä haudat tekee Maan löyhäks, ontoksi. Jos jonkun kuulet Sa tulevan, vihellä merkiks mulle. Nuo kukat anna; toimi niin kuin käskin. PALVELIJA. Ma kammon yksin kirkkomaalla olla, Vaan uskallanpa koittaa. PARIS. Kaunis kukka!
Nyt, seisten alhossa, kauhistumme, Kun lempo tempoopi uhriaan, Apostoleihimme kumarrumme, Vaan heist' ei terveeksi loitsimaan. Runotar, riennä jo loitsuinesi, Ett' inhahenkiset parantuis, Ja paina maailma rinnoillesi, Se armaudestasi uudistuis! Ja temppeliisi vie sitten meitä Ei hetken kirkkausvuorellen , Pois ihanteilta yön verho heitä Ja luonto kirkasta taiteesen!
Vaan lähteissänsä vielä Käy luo hän tietäjän: "Kuink', ukko, sodan tiellä Sä näät mun kestävän?" Ja vanhus kohoaapi Ja häneen katsahtaa: "Verissäns valittaapi Koht' armas Suomenmaa." "Ja vainon valta vankka Se maassa vallitsee; Mut sua, Hannu Krankka, Ain' onnes suojelee." "Vaan mieleesi sä paina Tää neuvo totinen: Sä karhu tapa aina, Ennenkuin nyljet sen."
«Niin on, lapsi kultani!» vastasi isä ojentaen hänelle kätensä. «Se on ilahuttava tieto!» lausui Louise kyynelsilmin; «kuuntele tarkkaan, Adam, mitä isoisä ja täti sanovat ja paina se tarkasti mieleesi!
Istuin, tehden arveluita, sanaakaan en haastaa suita, korpin tuiottavat silmät tunki sydänsopukkaan, Seikkoja vain mietin noita, päätäni en nostaa koita, painoin patjain purppuroita, lamppu kun loi valoaan; oi, ei näitä purppuroita, kun luo lamppu valoaan, *hän* nyt paina milloinkaan!
Ett' aina oisin Sinussa Ja minun sydämmeni Temppelis jossa asuva Johtaisit askeleni; Silmäni aina avaisit Näkemään tahtoaisi, Ja Henki haavas kallihit, Minulle kirkastaisi. Ma uskon, epä-uskoni Sa poista lisää aina Uskoa, ole eloni, Leimasi pyhä paina Mun sieluhuni tulella Kastele elämäni, Ett' oisin tosi suolana, Valaise pimeäni! Maailman valkeus. Pimeys peittävi maan Synkkä yö!
Ikävä oli istua, unetti, eivätkä silmät tahtoneet mitenkään auki pysyä ... mutta äidin ankara silmäys pöydän takaa ne pönkitti. Ja sehän on synti, suuri synti, sanoi äiti, ja Jumala sen kyllä korkeudestaan näkee, joka ei saarnan lukua mieleensä paina, vaan antaa aatoksensa maallisissa asioissa lennellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät