Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Mutta rautatien sillan korvasta palasin takaisin ja poikkesin kuin poikkesinkin anniskeluun. Otin siinä ryypyn viinaa, pullon olutta ja suurustelin. Siinä juodessani ja syödessäni lämpisin ja vereni tuntui juoksevan niin vilkkaasti. Johtui silloin mieleeni, että pitäisi sentään käydä tervehtimässä Jukkaa, jonka piti nyt olla kaupungissa.
Ootko Valtalan vasikka, Vaiko Puntalan Punikki Tynnyrien tyhjentäjä, Puolikkojen puolentaja? Kun lienet olven himolla, Eli taarin tarpehella, Kyll' on meillä kystä vettä, Paljo pantua olutta, Kellarit teloja täynnä, Telat täynnä tynnyriä.
Hoi on, hoi on huolta paljo, Tekemätt' on työtä paljo, Paljo juomatta olutta, Paljo saamatta rahoa! Anna luoja, suo Jumala, Anna rauniot rahaksi, Kivet pienet penningiksi; Oluessa tuopin olla, Maljan maiossa mahia, Juoani joka oluen, Joka kannun kallistella!
Me emme tapaa toisiamme enää, emme elämässä emmekä kuolemassa. Talossa oli tunnettu hänet ja riemumielin tervetulleeksi toivotettu. Saatettu hänen eteensä sarkka vaahtoavaa olutta, ohjattu kunniasijalle hänet ja kannel hänen polvilleen asetettu. Laula ja soita meille! pyydetty yksimielisesti. Mitä laulaisin teille? Laula meille uusi uhrilaulu!
Ivan ja Petrovitsch menivät krouvin vierashuoneesen, tuottivat ruokaa ja olutta virvoitukseksi päivämarssin jälkeen ja juttelivat isännän kanssa, joka mielellänsä piti heille seuraa.
Saattepa parempaakin. Meillä on olutta. Kiitoksia, vesi olisi mieluisempaa. Oletko sairas? Olen. Hyvä olisi ollut saada kuolla kotona Ruotsissa. Paljon saimme kärsiä matkalla, ja Suomessa meitä vihataan emmekä suinkaan ole tervetulleita. Emme vihaa teitä, sitä ette saa uskoa. Kyllä se kaikesta näkyy.
Ah! miten monet kerrat Nuo Sampolankin herrat, Järjestys-miehetkin, Vapaasti ovat juoneet Ja rahvaallekin suoneet Olutta, viinaakin! Ja siitä syystä juuri On rauhattomuus suuri Maanteillä, majoilla, Tohinat tappelukset, Pahimmat puukotukset Kaduilla, kujilla. He kuitenkaan ei vielä Näy käsittäneen siellä, Kumpainen päihdyttää: Teeliemikö vai viina Kas sepä päätä piinaa Ja mielet jännittää.
Sulhanen kustantaa morsiamensa viiden äyrin kiikkuun, istuu itse vierelle ja pitää hellästi vyötäreiltä kiinni, ettei tuo vain putoaisi. Ja sen jälkeen tarjoo hän vielä tytölleen lasin olutta, juo itse kaksi, ja palkaksi saa hän, jos sattuu vähänkään siimespaikkaa, suukkosen. Eikä tee mitään, jos joku näkeekin. Onhan se niin viatonta, samalla kuin se on niin runollista ja sievää. Eikö olekin?
Tuop' on Pohjolan emäntä liikkui sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Arvelee, ajattelevi: "Mistäpä olutta saamme, taarit taiten laittelemme näille häille hankkimille, pioille pi'ettäville? En tieä tekoa taarin enkä syntyä olosen." Olipa ukko uunin päällä. Lausui ukko uunin päältä: "Ohrasta oluen synty, humalasta julkijuoman, vaikk' ei tuo ve'että synny eikä tuimatta tuletta.
Ja minä unohdan taas entisyyteni, minä en tahdo sitä muistaa, minun täytyy siitä päästä. Kynttilä palaa äänetönnä ja loistaa tasaisesti. Olen juonut lasillisen olutta ja sytyttänyt sikarin.
Päivän Sana
Muut Etsivät