Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Ja heittäen molemmat käsivartensa hänen kaulaansa hän syleili ja suuteli häntä, ja molemmat itkivät halaillen kovasti toisiaan, voiden tuskin irroittaakaan käsiään toisistaan. Rosalie rauhoittui kuitenkin ensiksi ja sanoi: No, täytyy oll' kiltti ny', ei saa vilustuu!
ANTON. Antta se ny olla viimene kertta. Muista. Saa menne. POLIISI. Tottelen, herr Befallningsman. Menee, tehtyään sotilaskäänteen. TYYNI kiirehtii sisälle: Anton, Anton, jos sinä rakastat minua, käske tuo mies takaisin... ANTON. Mine teytte virkkavelvollisus... TYYNI. Käske takaisin ennenkuin on liian myöhäistä ... minä pyydän ... minä rukoilen sinua. Ah, sinä pudistat päätäsi.
Suokaa anteeksi, herra kapteeni Varjakka. Siellä huvimajalla sanottiin minulle: Passa ny, poikka, pääll', ett' kapteen Varrrjaga lekte häti ja otta se näitsi Eeva följiss'! VARJAKKA. Sielläkö oli komesrootin rouvakin? NEITSY JANNE. Jees. Ja mamselli kuin myös hevoset valjaissa vaunujen edessä. JUNKKA. Janne, mene hakemaan Eeva tänne. Sano, että minä olen täällä ja odotan häntä.
He odottavat äänettöminä, voimatta keksiä mitä keskenään puhua. TYYNI menee olkaansa kohauttaen huoneesta oikealle. Ovi hänen jälkeensä auki. VANHA-LIISA tulee: Poliisi on täällä, mutta... ANTON. Jaa, jaa, keske sisälle. Kyl mine leksytte ylös hent. VANHA-LIISA menee. POLIISI tulee. ANTON. No, Kuula, mite teme ny on? POLIISI. Jumala varjelkoon, herr Löjtnant!
Johon Jeanne alakuloisesti vastasi: Minkäs sille voin? Olen kuin "Massacre" viimeisinä päivinään. Eräänä aamuna tuli Rosalie hänen huoneeseensa tavallista aikaisemmin ja, pannessaan hänen yöpöydälleen kahvin, sanoi hän: Juokaas pian ny'! Denis on tuoll' ulkon' oottamass'. Me lähdemm' kaikk' Peuples'iin, sill' mun on sinn' asiaa. Jeanne luuli pyörtyvänsä, niin liikutetuksi tuli hänen mielensä.
Totuuden tunnustaen, häntä pelkää enemmin kuin paholaista. Ja ken ei tee sitä? Ny omaan pesääni vaan, ja Eskon, riisipussi selässä, lähetän sekä minun että itsensä puolesta sen mustan traakin kitaan. Hän viipyy vielä. Esko! Tulen paikalla! MIKKO. Kuin sieltä tulet, niin juotanpa sun täyteen kuin kiiliäisen, ja nähkööt sitten kotonasi, etten yksin ole juonut rahoja ylös, minä!
Hän ei enää laatustellut kädet taskuissa tyhjäntoimittajana, hän oli nyt innokkaana virantoimittajana, hän oli jo alkanut Helsingin virkeää elämää. Laulettuaan Uusi Suometar, Nya Pressen ja Hystasblaa-de, oppi hän ohikulkeville myöskin sanomaan: Osta nyt, sööp ny. Huomenna, varhain aamulla, täytyy sinun tulla asemalle, minä vien sinun kirjakauppaan.
"Sada ny' hyvä Jumala, pane ukko kans", arveli Aappo. "Velliä!" "Velliä!" "Velliä!" kuului sieltä täältä aitassa. Leena otti tyhjentyneet kupit toisen toisensa perästä ja toi ne jälleen täytettynä paikallensa. "Eikö se velli jo lopu", sanoi Simo tuskallisesti, "minä jo rupean väsymään".
Päivän Sana
Muut Etsivät