Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
"Tuulessa pian vilustuu!" sanoi rouva. "Ei se mitään tee, kun ei paikallansa kauvan seiso", sanoi Elsa. Retki Punavuorille. Loppu viikkoa oli satanut, vaan sunnuntai-aamu oli heleän kirkas. Maisterin herrasväki makasivat pitkään pyhä-aamuna, koko lailla pitempään kuin arkina, jolloin maisterin täytyi nousta kirjoittamaan.
"Ehkä tahdotte tulla sisään, rouva Falkenstern, niin kerron koko muistutusjutun", jatkoi rehtori, kiiruhtaen edeltä ja avaten oven Esterille. "Niin, asianlaita on sellainen", alkoi rehtori, kun hän oli osottanut Esterille paikan sohvassa ja itse istuutunut vastapäätä, "että koulussa on pieni kivulloinen poika, pieni raukka, joka alinomaa vilustuu, on heikko ja tietysti rajupäitten pilan esineenä.
"Voi hyvä armias Isä! ... kun tuokin raukka nyt tässä vilustuu ja tulee pahemmin kipeäksi kuin on ollutkaan... Vaikka kuollahan tässä täytyykin meidän kaikkein ... ihan jok'ainoan, kun ei ole enää sitä huonoistakaan kattoa, jonka alle päänsä kallistaisi." Hän painoi Tuppua hartioista helmaansa ja itki.
Aamun tultua se kuolkohon. Rakkaat veljet, viinapuusta pois. Ollaan kuin ei tunnettukkaan ois koskaan toisiamme päällä maan. Kättä lyyen, veljet, erotaan. On ikävätä kun sukulaiset pois toisistansa noin vierautuu. Ei villihanhi se enään tiedä jos kesy ankkamme vilustuu. Se villihanhi se siivin lentää, se meren äärillä asustaa. On meille outo sen elonjuoksu. Ja siitä hyötyä emme saa.
Ja heittäen molemmat käsivartensa hänen kaulaansa hän syleili ja suuteli häntä, ja molemmat itkivät halaillen kovasti toisiaan, voiden tuskin irroittaakaan käsiään toisistaan. Rosalie rauhoittui kuitenkin ensiksi ja sanoi: No, täytyy oll' kiltti ny', ei saa vilustuu!
"Kenenkä muun, luulet?" vastasi vaimo. "Sitä ei tarvitse pelätä, että hän vilustuu, vaikka hän onkin sitä paitsi." "Minä toivon, ettei hän kuollut mihinkään tarttuvaan tautiin? Kuinka?" sanoi vanha Joe, pysähtyen työssänsä ja katsahtaen ylös.
"Mutta olittekohan te sittenkin toinen noista herroista, vaikk'eivät selitykset sopineet yhteen". "Olin kyllä se nahka-nutussa joka junasillalla käveli", vastasi Schyvall. "Yöllä rupesi satamaan ja koska kiivaan käynnin jälkeen pian vilustuu viileässä aamu-ilmassa, sentähden pukeuduin ohiaan nahka-nuttuun, mikä muuten oli minulla matka-laukuksi kierretty.
Viisi kertaa viikossa on painoeste. Täällä sataa melkein aina, taikka on niin kylmä tuuli, että vatsa vilustuu ja heltyy. Taikka kun ei sitä tee, niin on niin tukehduttavan kuuma, että kieli tahtoo suuhun sulaa. Tulkaa siis tänne maalle, tulkaa joka mies nauttimaan luonnon helmassa, hatarissa pihanpääkamareissa ja vuotavissa venheissä! Tulkaa rämpimään vetisiä soita ja kapuamaan kivisiä kankaita!
Päivän Sana
Muut Etsivät