Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Suokaa anteeksi, herra kapteeni Varjakka. Siellä huvimajalla sanottiin minulle: Passa ny, poikka, pääll', ett' kapteen Varrrjaga lekte häti ja otta se näitsi Eeva följiss'! VARJAKKA. Sielläkö oli komesrootin rouvakin? NEITSY JANNE. Jees. Ja mamselli kuin myös hevoset valjaissa vaunujen edessä. JUNKKA. Janne, mene hakemaan Eeva tänne. Sano, että minä olen täällä ja odotan häntä.
HILMA. Kuulin. Siinä väärässä uskossa ovat kaikki. NEITSY JANNE. Eikö hän olekaan? HILMA. Ei ikinä! Oletko sinä höperö? EEVA. Minun pitää päästä Onneen ja merille. HILMA. Kuulin. Mainio keksintö. Sitä minä ajattelinkin. Hyvä keino. EEVA. Ainoa. Minä nyt ymmärrän. Jees. Meidän kapteeni ja neitsy Eeva! EEVA. Mutta herra on täältä toimitettava pois, muuten syntyy pahempi villitys kuin äsken.
EEVA putkahtaa sisälle. NEITSY JANNE. Jees. VARJAKKA. Menettekö Eevan kanssa huvimajalle? JUNKKA. Perhana! Oli onni, ettet sinä sinne ehtinyt hänen kanssaan. Olisit vienyt hänet suoraan krokotiilin kitaan. Se akka toimittaa Eevaa pojalleen täydellä touhulla. Sen vuoksihan minulle tuli tänne kiire. Käy sinä nyt siellä huvimajalla kuulemassa asiasi, sitten mennään paatilla kaupunkiin kaikin kolmen.
Joku tiesi vakuuttaa, että engelskaa Santeri luki, sillä englantilaiset sanovat myötäänsä »jees» niinkuin Santerikin lukiessaan. Puhdasta engelskaa se Santeri luki! Jaa-a! Se poika se lukee mitä kieltä hyvänsä. Sillä kun se lukee kerran engelskaa, niin tietysti se osaa lukea mitä vain eteen pannaan, ryssää ja afrikkaa, kaikkia! Saman päivän iltana tuli muuan poika ostamaan Santerilta lukupuikon.
Nololla äänellä hän sanoi: »Se taitaa sitten olla vaikeaa?» »Jees. Ja suu pitää pitää aivan kuin olisi kuuma peruna suussa.» »Elä sinä nyt juttuja puhu», sanoi Starkin emäntä. Stark alkoi lukea raamatusta. Santeri kuunteli silmät renkaina ja suu auki. Aukusti hymyili ja Starkin emäntä seisoi kädet puuskassa ja nauroi. Kun Stark lopetti, sanoi emäntä: »Tuo ei ikinä ole jumalansanaa!
Starkin lopetettua lukunsa Santeri lähti kotia, otti suomalaisen virsikirjan ja matkien minkä osasi Starkin suunväänteitä ja vääristellen sanoja hän lasketti tulemaan sen tuhannen kyytiä. »Herranen aika, eikö se ole Santeri?» kysyi sokea äiti. »Jees.» »Mutta mitä sinä luet, engelskaa vai?» »Jees, inklis piipl.» »Missä sinä sitä olet oppinut?» kyselemään äiti.
Niin on kuin höplöttäisi jotakin ja tosiaankin kuuma peruna suussa.» »Jees, niin se oudosta kuuluu. Sitähän minä sanoin», lausui Stark. »Niin se on kuin höplötystä sellainen kieli, jota ei ymmärrä, luulee, että puhuja tekee vain kurillaan vinkeitä suullaan. Siltä se suomikin kuuluu englantilaisesta. Siellä laivalla kerran pyysivät minua lukemaan suomalaista kirjaa. Nekös nauroivat, kun minä luin.
Pitkäpartainen ja roteva mies oli näyttämässä Aukustille suuren suurta kirjaa, komeaa kuvakirjaa. »Onko se englantilainen kirja?» kysyi Santeri kiihkoisasti, mutta pysytellen ulompana. »Jees, mai boi», vastasi partamies. Santeri kurkotti kaulaansa nähdäkseen. Sen verran näki kuvaa, että tunsi sen raamatun kuvaksi. »Onko se englantilainen raamattu?» »Jees, inglish bibl», toisti merimies.
Ja mamma on päättänyt, että huomenillalla pidetään kihlajaiset täällä huvimajalla. EEVA. Huhhuh! ONNEN HERRA. Niinkö lämmin? EEVA. Kuuma, hirveän kuuma. Menkää nyt, kapteeni. Voi tulla se muuan matruusi. Janne. NEITSY JANNE. Huot nau? ONNEN HERRA puhelee hiljaa Neitsy Jannelle. Herra jesta! Se palkkaa Jannen! NEITSY JANNE. Jees. ONNEN HERRA. Hyvästi, Eeva, vähäksi aikaa.
Voi sentään, kun ajatukset lentää, eikä niitä voi estää, ne lähtee sydämestä... Hei, siellä! Jees. Haudujuduu, mister Ramberg. ONNEN HERRA. Oletko sinä Onnen miehiä? NEITSY JANNE. Jees. ONNEN HERRA. Tunnetko sinä neitsy Eeva Ruskorannan? NEITSY JANNE. O jees. ONNEN HERRA. Käy käskemässä hänet tänne. Sano terveisiä kapteeni Rambergilta. Minä olen täällä. NEITSY JANNE. Oolrait!
Päivän Sana
Muut Etsivät