Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Jos sanoisimme, että Pohjolan häissä ja etenkin vesiruumiin muodostamisessa ihmisen sydän on annettu Jumalalle, voisimme sanoa, että ilmaruumiin luominen antaa Jumalalle ihmisen pään. Jotta ihminen kokonaan ja läpeensä olisi »pyhän hengen temppeli», on nyt siis vielä vallotettava Jumalalle ruumiin muut elimet. Tämä ei ole helppo tehtävä, niinkuin Kalevalankin kertomuksesta näkyy. Sampo eli aurinkoruumis on fyysillisessä ruumiissa kätketty yhdeksän sylen syvyyteen ja yhdeksän eli kymmenen lukon taakse. Todellisuudessa on jo kaivettu esiin ainakin kaksi Sammon juurta: sydämen ja päälaen, vaikkei runo esteettisistä syistä ole sitä maininnut, mutta vielä on jälellä: ristiluun, navan, pernan j.n.e. Nämä ovat eetteriset voimakeskukset ja niitä vastaavat sympatisen hermoston ganglionit eli hermokimput fyysillisessä ruumiissa. Yhdeksän
Mari itkien tupahan: "Voi minä piloinen piika, Mitk' on vaivat vatsassani, Ponnistus poveni alla!" Vatsa kasvoi, vyö lyheni, Navan kohta korkenevi, Vei paha papille viestin; Tuo pakanan pallinaama Otti lehmän leikkilöistä, Kiskalti härän kisoista. Neittä tavotteleva. Niin minäi pieni poika, Kun on muutki suuremmaiset,
Purjehdus ei ollut varsin vapaa vaikeuksista. Magneettisen navan läheisyys teki kompassin kovin epä-suuntaiseksi, ja paksut sumut estivät ottamasta taivaalta viittausta. Ainoastaan maan ja jään mukaan koettivat ohjata matkansa yhtäläiseen suuntaan.
Nämä paasi-viulut, jotka nyt ymmärsin olevan tämän maan asukkaista, olivat yläpuolestaan varustettuina ylen pitkällä kaulalla, minkä päässä oli mitä sievin pikkuruinen pää, itse ruumis oli hoikka ja sen ympärillä ohut kuori niin että kuoren ja ruumiin välillä oli onteloita. Kohta navan yläpuolelle oli luonto muodostamat "tallan" jonka päällitse oli neljä viulunkieltä kiristettynä.
Kuin salokarjua kanss' ajokoirain salskeat miehet saartavat temmeltäin; sepä kätköst' astuvi viidan, irjuu iskimiään terotellen käiverä kärsä; saartajat karkaa päin, ja sen hampaat valkeat kirskuu; mutt' ei väisty he pois pedon peljästyttävän tieltä: noinp' urot Ilionin jumalaisen Odysseun kimppuun karkasivat, vaan päin uros syöksyi, kärkevän keihään hautasi hartiohon heti kuulun Deiopiteen, sitten hältä Thoon sekä Ennomos sai tuhosurman, sitten Khersidamas, joka vaunuiltaan alas aikoi: kumpurakilven alle hän peitsellään navan kohtaan iski, ja kenttään suistui mies, käsin kourasi multaa.
Näitäpä nähdä sä sait, näit myös valon armahan aarteen Kansaan kätkeyvän, hengen voittoja näit! Rauhan töitä ja keinoja myös navan aukean alla, Riemuja lounaan-maan kesken hyyn sekä jään! "Miks", nyt mietit, "kauvemmin käyn arkana kaihoin? Silmäni nostaa voin tyynnä jo kirkkauteen! Murheen aika jo jäi, tuli toivojen aika ja onnen." Aattelit, äiti, jo noin: turhaks toivosi jäi!
Nyt kuin lapsi hän näyttääkseen jalan vauhtia vinhaa riens eturintaan; vaan pian siell' elo erkeni armas, juur' ohi juoksi, kun iski jo askelnopsa Akhilleus selkään, kultaisten vyösolkien liittymäkohtaan, peitsellään, sopa kuss' ihon suojana on sovan alla. Ruumiin puhkaisten navan kohdalt' ulkoni kärki.
Se näytti jotenkin soiselta ja vettyneeltä, kun katselin sitä suurta, unteliasta autiota, joka oli joen toisella puolella; enkä minä voinut olla kummastelematta, kuinka, jos mailma todella oli niin ympyriäinen, kuin maatieteeni sanoi, mikään osa siitä sattui olemaan niin litteä. Mutta minä ajattelin, että Yarmouth ehkä sijaitsi jommankumman navan kohdalla; joka selitti asian.
Mitä huolit huntupäistä, Piät piioista lukua; Josp' on naiset nauranevat, Piiat pilkan pistänevät, Kyllä kostan naisten naurut, Soppityrskyt tyttärien Navan all' on naisten nauru, Helmoissa tytärten herja.
Muitten muassa kertoi eräs pieni tyttö kerran, viimes yönä tulleen tiedon, että jäämeren kansasto oli alkanut kapinan ja väkirynnäköllä ottanut itse pohjan navan ja että voittava joukko nyt olisi tulemaisillaan Ouluun, jossa olivat uhanneet kuolijaksi ampua kaikki vanhat piiat ja mamselit.
Päivän Sana
Muut Etsivät