United States or Niue ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toinen on nopeasti virtaavaa ja ohutta ja aiheuttaa iloa. Usein olemme paljon naurettuamme surulliset, koska pernan ohuempi veri on loppuun virrannut ja sameampi veri senjälkeen alkaa valua sydämeen. Paheksumiseen yhtyneen naurun syy.
Ilon vallatessa eivät pernan, maksan, vatsan, eivätkä sisälmyksien hermot ole kiihotuksessa, vaan muissa ruumiinosissa olevat ja etenkin sydänaukkojen ympärillä oleva hermo, joka, aukaisten ja laajentaen sydänaukkoja, päästää muiden hermojen laskimoista ajaman veren sisälle sydämeen ja siitä ulos tavallista suuremmassa määrässä.
Suomen kirjallisuuden perustaja oli *Mikael Agricola*. Hän syntyi köyhän kalastajan poikana Torsby'ssä Pernan pitäjässä Uudellamaalla noin vuonna 1508, kävi koulua Viipurissa, tuli piispa Skytte'n käsikirjuriksi ja lähetettiin hänen toimestaan muutamien muiden nuorten miesten kanssa Wittenberg'iin, jossa kuunteli Luther'in ja Melanchthon'in opetusta sekä saavutti maisterin arvon.
Nämät ovat tavallisia hengekkeitä voimakkaammat ja lukuisammat ja kykenevät siis liikuttamaan ruumista monella omituisella tavalla. Elonhengekkeiden erilaisuus voi myös johtua sydämen, maksan, vatsan, pernan ja kaikkien elonhengekkeitä muodostavien ruumiinelinten tilasta.
Moni ymmärtämätön luulee, milloin rintaluun waipuneen, milloin sydämmen tahi pernan irralleen pääsneen, milloin kaikki sisällyksensä mulkkauneen ja toimittaa jonkun niitä muka paikallensa kohentamaan painelemalla, likistelemällä, kohottamalla ja nostamalla. Senlaisesta puoskaroimasta ei kyllä kukaan liene warsinaista apua saanut; useinki owat ne waan pahennukseksi.
Saatamme paljaalla silmällä erottaa maksassa joukon laskimoja tai putkia, jotka ovat tarpeeksi laajat päästääkseen veren virtaamaan porttilaskimoon ja sieltä alempaan onttolaskimoon sekä sydämeen, ilman että se ollenkaan pysähtyy maksaan. Mutta maksassa on myös paljous pienempiä suonia, joihin veri pysähtyy ja joissa aina on varastona verta, kuten myös on pernan laita.
En aikoihin kyll' ole lihaa syönyt, vaan mitä siitä? Taatelit on kypsät. MUNKKI. Varokaa, herra, sitä hedelmää! Ei sitä paljon siedä nauttia: se pernan salpaa, veren synkentää. RITARI. Josp' oonkin mielelläni synkeä? Vaan teit' ei jälkeeni lie lähetetty vain varoituksen vuoks? MUNKKI. Oh ei! Mun on vain suonenlyöntiänne tarkattava. RITARI. Ja itse ilmaisette sen? MUNKKI. Miks en? Ovela veli!