Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
»Päivää, päivää! Kuka se on?» »Ettekö tunne?» »En tunne, kun minulla on vähän hämärä näkö», selitti muori naurusuin, ääni vapisi ja silmäkullat räpättivät. »Kuka se on?» kysyi hän uteliaana, ja silmiä räpytti yhä tiheämpään, kun koetti niillä tavoitella tuttavaa, ja suu pyrki hymyyn. »No istukaapa muori rekeen!» toimitti isäntä.
Rintaa ahdisti odotus. Jo kuului askeleet portailla. Elsalla sydänalassa hytkähti ja hän naurusuin meni seisomaan nurkkaan. Ovi aukeni ja muuan mies astui sisään. "Hoh, vieraita. Terve, terve!" ja mies kätteli setää. Otti sitten turkin päältään, pani naulaan ja meni pöydän päähän istumaan. "Mitä kuuluu?" kysyi mies. "No ei kummempia", vastasi setä.
Mutta hänen juromaisuutensa katosi, kun Hintti meni naurusuin hiljaa pyytämään lupaa heidän nuorten vähän leikkiä. Niin leikkiäkö? Kyllähän minä teidän tyttöjen, mutta kun on tuokin Pekka ja noita muita poikia, sanoi Hemmo ja katsahti syrjittäin heihin. Ei me heistä välitetä mitään, lohdutti Hintti. Mitä te leikkisitte?
Silloin haihtui hänen väsynsä kokonaan ja iloisena ja reippaana astui hän pikku tupaan. Tiellä oli Mari naurusuin häntä vastaanottamassa, ja useinpa oli hän varustanut kylvyn tuohon pieneen pirttoseen, jossa Jaakko sai pestä pois kaiken lian ja hien, ja haudella rasittunutta ruumistansa.
Pappilassa vietettiin vilkasta seura-elämää, ja kerran oli Helena hovin herrainkutsujaisissa ovenraosta tarkistaessaan nähnyt rovastin ikäänkuin kaiken ilon keskuksena. Hän istui totilasi kädessä ja naurusuin torjui jotakin mitä hänestä sanottiin. Helena nyt toivoi, että rovasti ottaa hänetkin vastaan tältä leikkisältä kannalta ja sormien lomitse katsoo hänen tietämättömyyteensä. Tultiin perille.
Lapset joille oli toimitettu leipäpala käteen, eivät olleet tietävinäänkään enää, vaan vanhemmat naurusuin ja uteliaina kuuntelivat. »Ja Aappo kumarsi niin sievästi», selitti Liisa, ja Ojanniemen Mari sanoi: »Voi, voi». »Aapolla oli musta takki.» »Hyvin, hyvin sievä.» »Voi, voi, ja oikein kaulus kaulassa, voi, voi.» »Niin, niinkuin herraspojilla.» »Niin, voi, voi.»
Mantilla meni sormi suuhun, siirtyi isän luokse sängyn viereen seisomaan ja nurpeasti kysyi: »Mihin se nyt isä lähtee?» Antti taputti Mantia poskelle ja naurusuin lupasi: »En minä nyt heti lähde mihinkään, hyvä Manti, ole huoletta.» Manti ei uskonut isän sanaa, luuli vaan häntä hyvittävän, yhä hieroi sormeaan suussaan ja yhä raskaampimielisesti lisäsi: »Läbdettepähän.»
HILLERI. Tai edes sellainen kuin tohtorin herrasväellä. Ajatelkaas, pormestarinna, kun minä tänä aamuna pistäysin siellä, niin tohtori itse soitti pianoa ja tohtorinna tanssi Emilia-tyttärensä kanssa, aurinko niin kauniisti paistoi huoneeseen, ja kanarialintu lauloi. Mitäs kun he! HILLERI. Mutta tohtorinna onkin aina niin iloinen, aina naurusuin kuin nuori tyttö. Hilleri ja mamma, katsokaa nyt!
Kahden sadan sima-huulen, Kahden sadan puna-posken, Kahden sadan käsivarren Isäntä mä itse olen; Minkä taidan, sen mä tarjoon, Mutta tarjota en taida Kahta sulo-silmää, jotka Itkevät, kun sä ne hylkäät." Tuskin sai sen sanoneeksi, Puiden välissä kun impi Linnaan mennen ilmestyypi, Ilmestyy ja katoo jälleen. Naurusuin nyt lausuu Dmitri: "Näitkö neiden, veikkoseni?
Saunajärven Kentässä joulukuun päivänä 19 . Teppo Wiete ja Väinö Wiete.» Sitten Teppo sulatti kahteen paikkaan lakkaa ja kumpainenkin painoi lakkaan omalla kädellään sinettinsä, jottei mitään epäilystä syntyisi. Sitten Teppo naurusuin ojensi paperin isännälle ja sanoi: »Ei mitään asiakirjaa ole helpompi antaa toiselle kuin tämä.»
Päivän Sana
Muut Etsivät