Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Näyttää sille tie kelpaavan. Joko nyt viimeinkin otti muistaakseen...? Kuule nyt, Mailiisa! etkö jo ala saada kylliksesi tästä pelistä? Niinhän tässä eletään kuin myllyssä: mies menee, toinen tulee... Edessä sinä heille puhut mielin kielin, selän takana naurat ja ivaat.
Sinä, Berenice, olet itäisiltä mailta: sano, tunnetko enteitä, joista voi tulevaisuutta arvata? BERENICE: Ha-ha-ha. TIITUS: Sinä naurat? BERENICE: Minusta on aina kummalta tuntunut, että roomalaiset uskovat enteihin. Tiitus, maailman valta on omankäden tuote. Ei kukaan sinua siihen auta, ellet sinä sitä ota! TIITUS: Kunpa tietäisin, ettei siitä tule minulle rangaistusta taivailta! Hän on isäni.
Taas vetäytyi Martin suu hienoon hymyyn. Silloin ei Reeta enää mitenkään voinut olla kysäsemättä: "miksikä sinulla nyt on niin hyvä mieli, vai minulleks sinä naurat?" "Enhän minä mitä naura", sanoi Martti, ja kun Reeta ei enää vastannut mitään, lisäsi hän: "ole nyt jo rupattelematta, jotta saisin hiukan nukahtaa, tuntuu niin ihmeesti painustavan."
AKSEL. Ha, ha, ha, kyllä hän täällä oli, mutta tällä kertaa katosi hän tavallista kiireemmin, ha, ha, ha! BERTHA. Mitä sinä naurat? Näytät olevan erinomaisen hyvällä tuulella tänään. AKSEL. Eikös minun pitäisi olla sitten oman vaimoni syntymäpäivänä? BERTHA. Jota sinä niin kauniisti olet viettänyt! AKSEL. Oletko todellakin vielä vihoissasi?
Tämä teki, että apulainen ja minä päivät pitkään seurustelimme kahden. Minä tuskin koko kesänä näin muuta nuorta miestä kuin Anttia, ja juuri sentähden oli hän minusta erinomaisen viehättävä olento. Nyt sinä naurat ja ajattelet Antin vähemmän kaunista muotoa ja vaaleanharmaata ihoa. Kultaseni, yksinäisyys maalla ja ikävyys saavat aikaan kummallisia asioita.
"Ha, ha, ha!" nauroi Yrjö ja puhalsi savuja piipustansa. "Niin, sinä naurat; vielä tulee semmoinen aika, jolloin sinun täytyy tehdä tili töistäsi," lausui Inka.
Myrsky puistaa taivaankantta; meri pauhaa, hyöky hyökkää halkeimista, laivan liitteet koitellen. Joka lauta ryskää, ruskaa; vaan sä immen syleilyissä, hekumassa, hurmoksissa pilkkaat kuolemaa ja juot. Haa, sä kokenut, sä naurat kuten huuhkain raunioissa, ja sä puistat valkopäätäs, suurten syntein painamaa.
Sinä olet tosiaan sievämäinen tyttö, mutta tarvitseehan sinua sentään aina vähän ikäänkuin hioa, sillä tätimme ei osaa sitä tehdä hän on muuten hyvin lystikäs. Ei meidän kaupungissa kanttorinrouvat tuommoisia ämmiä ole oikein naurattaa, kun kuuntelee häntä.» »Pekko hyvä, miten puhutkaan tädistä tuolla tavalla? En pidä sinusta ollenkaan, jos vain kerrankin naurat tätiä.
Mutta miksi ei myös äiti kuollut ja hän, jos se syntiä oli? »Mitä sinä naurat?» tuli emäntä kysymään, kun Nikkilä nauroi kykenemättä hillitsemään itseään. »Kysyppäs meidän äidiltäkin», kehotti Nikkilä Elsaa. »Niin, että onko riisiryynipuuro syntiä?» huusi Elsa emännälle vielä hämillään vähän.
Ja onnesta muidenko riemuinnet, Kun huomata toki taidat, Jos vaikka minne sä katsonet, Tiet elon kurjat ja kaidat? On elo tyhjä ja toivoton, Ja turhat rientomme aivan, Siis miksi, sortama kohtalon, Sä naurat keskellä vaivan? Niin mietin ennen, nyt tunnen jo: Sä elon kurjuuden tiedät, On itses murtanut kohtalo, Vaan vaivas miehenä siedät.
Päivän Sana
Muut Etsivät