Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Petit vaivainen valasi, söit kuin koira kunniasi. RISTO. Valehtelee, hi, hi, hi. Voi, peijakas, kuinka hän osaakin omiansa panna. JOHANNA. Ja sitä sinä vain naurat, Risto. Valehtelenko minä? Katso minua suoraan silmiin ja sano vielä kerran se sana, jos voit. JOHANNA. Voithan sinä, Risto! Joutuu sitä johonkin tässä maailmassa, minkä sittapörrö seipääseen. Tee, niinkuin hän käskee, Risto.
Kuinka voit tietää, eikö ihmiset rukoile sinunkin edestäsi, sillä välin kuin sinä heitä naurat?" "Minä en tahdo, että rukoilevat minun edestäni," sanoi Ewelyn jyrkästi. "Minä tiedän kuinka sen tekisivät. He sanoisivat Jumalalle, että minä olen täynnä katkeraa sappea, vääryyteen kietoontunut.
Minä isäntänä raataisin tuon pulskan poikajoukkoni kanssa, ja sinä emäntänä hyörisit. Siellä korvessa elettäisiin kuin paratiisissa.» Vaimo nauroi. »Ettäkö ei?» »Joo, joo!» »No mitä naurat sitten?» »Sitä lystiä», sanoi vaimo, vaikka nauroikin miehensä mahdottomia kuvailuja.
Tuo sinun ystäväsi Miltopeus on par'aikaa kaupungissa, pappa. MILLER. Miltopeus kaupungissa? MILLER. Ei, hän se on. Ei sitä muita sillä nimellä . No, katsoppas ukkoa, joka on tehnyt näin pitkän matkan vanhoine eukkoineen! ALBERT. Ehkä hän on tullut kumartamaan, ha ha! MILLER. Mitä sinä noin naurat?
"Ja sitä sinä loruat vielä," muistutti ukko Lauri vähän suuttuneena, "sinä, joka olet valkea ja punertava, pullakka ja iloinen kuin talvinen uusi kuu, sinä et ajattele mitään muuta kuin naurat vaan etkä käsitä, että vielä on paljon semmoista, jota et sinä eikä Koskinenkaan ymmärrä, niin oppinut kun hän luulotteleekin olevansa."
Peijakas! Lahjoittakoon hän sisarensa tyttärien omaisuuksia, mitä hän muitten asioihin sekoittuu. Minä heti paikalla menen ja otan sen häneltä pois. Mitä naurat, Toini? TOINI. Kun kun oh, kuinka hassua. KERTTU. Hs hs sulhanen tulee! Hän on tuolla! Nyt auta taivas! Te halusitte minua puhutella, Valter?
HUOTARI. Varo, varo hiidessä! TURKKA. Sinullako on joku tärkeä homma? Ahaa! Tuoko on kuohuva pata? HUOTARI. Kermahinkki peijakas! Mitä sinä naurat? TURKKA. Enpä ole ennen nähnyt kannettavan kermahinkkiä pohja päällimmäisenä! HUOTARI. Saakeli! Tämän muistan aina, kun kaadan kahviini kermaa! TURKKA. On hyvä, että on muistoja elämän varrella. HUOTARI. Mutta sano suoraan, mitä Anni tarkoittaa.
Niinpä, narri, jälleen lemmin Vastalempeä mä vailla; Päivä, kuu ja tähdet nauraa, Ja ma nauran myös ja kuolen. Tiesi, minne lie tuo huima Tyttö päässyt majoihin; Kiroillen ma sadesäässä Juoksen halki kaupungin. Majapaikast' toiseen tässä Olen päivän hypännyt, Suurisuilta viinureilta Turhaan häntä kysellyt. Silloin nään sun ikkunassa, Ja sa viitot, naurat niin.
Hän alkoi huulillaan sirkutella ja sihitellä kuin pientä arkaa linnunpoikaa maanitellen ei hän sellaista ollut koskaan nähnyt, se vaan tuli itsestään. »Naurat, naurat, jo naurat! Sillälailla, sillälailla!» Kyllikki oli tullut hänen taakseen ja jäänyt sohvanselkämykseen nojaten heitä molempia hymyillen katselemaan. »Entäs ne kädet ... suomiehen kädet...? Puhuikohan se äiti totta? Totta, totta!
Ione loukkaantui syvästi sellaisesta ivasta, Glaukus mutisi taikasanan, joka pahan enteen tuhoisi; orjattaren posket valahtivat yhtä kelmeiksi kuin velhon olivat. »Mitä naurat, vanha akka?» Glaukus sanoi ärtyneenä lopetettuaan rukouksensa. »Nauroinko ma?» velho tokaisi hajamielisenä. »Hän on mielenvikainen», Glaukus kuiskasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät