Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025


Et nuku nyt; näet poikiesi päät, Soturinkätes, tyttös silvottuna; Maanpakolaisen poikas kauhusta Kalvaana, veretönnä; minut, veljes, Kuin kivipatsaan kylmän turtana. Ah, nyt en enää tuskiasi soimaa. Hopeahiukses revi, hampain kalva Toinenkin kätes: tämä kauhu olkoon Poloisten silmiemme viime näky! Nyt myrskyn aika on; miks et sa riehu? TITUS. Ha, ha, ha! MARCUS. Mut miksi naurat? Se ei sovi nyt.

Kuullessansa sanat "isäsi taloon" nauroi Wappu katkerasti ja loi terävän silmäyksen häneen. Ja sinä naurat vielä kaupan päälliseksi! huusi Stromminger. Minä luulin että sinä tekisit parannusta tuolla ylhäällä, vaan tuskin olet ehtinyt olla neljänneksen tuntia kotona, niin olet jo saanut tämän onnettomuuden aikaan. Nyt hän liikkuu, huusi yksi vaimoista hän elää vielä!

Ja sitten hänen kuitenkin täytyi kertoa. »Se nyt oli niin, John, että minä pelkäsin kuolevani.» »Niinkuin ainakin lapsivuoteen edellä. Noo, ja siinäkö kaikki? Tuon kyllä olisit sanonut?» »Tuli siihen pikkuisen lisää. Mutta sinä naurat.» »En naura. Olen ihan totinen.» »Sitten ajattelin, John, että sinä ottaisit toisen vaimon, jota rakastaisit enemmän kuin minua.

Eugenin mielestä oli hänen naurunsa teeskenneltyä ja typerää, ja hänessä heräsi niin ankara viha, että jollei hän olisi hillinnyt itseään, olisi hän saattanut lyödä Doraa vasten kasvoja. "Mitä sinä naurat?" kysyi hän ärtyisästi ja katseli Doraa tavalla, jonka olisi pitänyt viedä häneltä naurunhalun.

Viion leski katsoi ja katsoi ja silmäsi sitten Liisaan kysyäkseen tunsiko Liisa tuota naista. Liisa katseli suurin silmin vuoroon äitiään, vuoroon Viion leskeä ja noita meneviä, löi sitten kämmeniä yhteen ja lausui kummastuksissaan: »Vimparin KristiinaToiset kertasivat nimen hämmästyksissään ja aivan kuin epäillen. Liisa purskahti nauramaan. »Ja sinä nauratsanoi äitinsä.

"Oh, mitkä rumat rypyt häijyn poikani otsassa!" sanoi Dora, ja yhä istuen polvellani jälitteli hän niitä kynällänsä, kastellen tätä ruusuisilla huulillansa, piirteitä mustemmaksi tehdäkseen, ja parannellen otsaani semmoisella leikillisellä ahkeruudella, että minua oikein huvitti vasten tahtoani. "Kas se oli kiltti lapsi", lausui Dora, "ja sinun kasvosi ovat niin paljon kauniimmat, kun naurat".

Tietääkö isäntä ? kysyi hän, hilpeä kutkutus rinnan torvessa. Tietää, riensi Marja sanomaan, kuin enempää torjuen. Shemeikalta revähti nauru, vastustamaton, hillitön, hampaita välkyttävä, partaa pudistuttava, päätä keikauttava nauru, pidätetty, purskahteleva, muuttuen käsiä polviin pieksäväksi hohotukseksi. Mitä sinä naurat? kysyi Juha, silmissä verettyvä, liikkumaton tuijotus.

Se oli hassuimpia tapauksia Liisan piiskaamisessa ja tarttunut Latun emännän mieleen yksityisseikkoja myöten. Mutta samalla se oli ikävyytenä seurannut kummankin mielessä ja antanut surullisiin ajatuksiin aihetta. Liisa purskahti äkkiä nauramaan, tuntui nyt niin hassulle koko juttu. »Mitä nauratsanoi Lapin emäntä vähän hämillään ja loukkautuneena.

Sinulla on niin suloiset, pienet sinisilmät, ja sinun ruskea tukkasi on niin somasti kammattu, ja, kuin naurat, tulee sinulle kaksi pientä kuoppaa poskiin. Pieni, punainen kaulahuivi sinulla pitäisi olla ja kultarenkaat korvissa, niin sinä olisit suloinen kuin prinsessa. Katsele nyt hyvin tarkkaan, miten kaunis olet, ja koeta panna pääsi vähän kallelleen.

Sinun suhteesi tämä ennustuksesi on käynyt toteen, sillä sinä naurat meidän onnettomuudellemme, mutta minun suhteeni se on aivan väärä, sillä minä en ole kauhistunut, minä en tunne olevani voitettu enkä toivoton ja minä olen..."

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät