Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Siedät, että viettelijä juoksentelee vapaasti hänen kanssaan ympärinsä ja että oma lihasi ja veresi sinua halveksii ja sysää kätesi pois luotaan kiittämätön, velvollisuutensa unhottanut olento!» Puuseppä hypähti hoiperrellen pystyyn »
Nuorukainen, nähtyäs niin paljon Kaunist' elos aamust' asti, vastaa: Synkätkö on mailman kuvat kaikki Sulle, eikö sielus pohjaan jäänyt Yksi muisto, jota siedät, säästät, Aioiltas, kun viatonna vielä Nykton kukkain keskell' leikit, uinuit?" Näin hän virkkoi. Nuoren poskipäillä Vaalevilla nähtiin heikon liekin Välkähtävän, kohta sammuakseen.
Laihoina, avojaloin saapui Cephas ja astia tuo Pyhän Hengen suuri jokaisen töllin ruokaan tyytyväisnä. Mut raskaat nykypapit tahtoo yhden, mi tukee toisen, joka heitä ohjaa, ja kolmannen, mi vielä liepeen kantaa. He ratsunsa niin verhoo vaipoin, että eläintä kaks käy saman peiton alla: oi pitkämielisyys, mi moista siedät!» Hän päätti.
Laihoina, avojaloin saapui Cephas ja astia tuo Pyhän Hengen suuri jokaisen töllin ruokaan tyytyväisnä. Mut raskaat nykypapit tahtoo yhden, mi tukee toisen, joka heitä ohjaa, ja kolmannen, mi vielä liepeen kantaa. He ratsunsa niin verhoo vaipoin, että eläintä kaks käy saman peiton alla: oi pitkämielisyys, mi moista siedät!» Hän päätti.
»Niin totta kuin elän, Dunois», sanoi kuningas, »kummallista että sinä, joka olet tuittupäisimpiä ihmisiä maan päällä, niin vähän siedät tätä heikkoutta meidän uhkarohkeassa ja tulisessa serkussamme, Burgundin Kaarlessa.
Ja onnesta muidenko riemuinnet, Kun huomata toki taidat, Jos vaikka minne sä katsonet, Tiet elon kurjat ja kaidat? On elo tyhjä ja toivoton, Ja turhat rientomme aivan, Siis miksi, sortama kohtalon, Sä naurat keskellä vaivan? Niin mietin ennen, nyt tunnen jo: Sä elon kurjuuden tiedät, On itses murtanut kohtalo, Vaan vaivas miehenä siedät.
On aika portto onni tuo: Ei mitään köyhällen se suo. Mutta kuitenkin sua tyttäresi sen verran huolittavat, kuin suinkin vuodessa siedät. LEAR. Oi, kuinka sydämeen tuo vainos nousee! Pois sinä! kapuava vaiva, alas! Sun sijas alhaall' on. Miss' on se tytär? KENTIN KREIVI. Sisällä kreivin luona. RITARI. Muut' etkö tehnyt, Kuin mitä äsken tässä kerroit? KENTIN KREIVI. En.
Ja suntio se kallistui kylänvanhimman puoleen ja sanoi: "kuinka sinä siedät, että tuo tytön retvana pitää tuommoista ääntä: soita vartija sisään, ja käske panna tyttö hulluinhuoneesen". Mutta kylänvanhin naurahti ja selitti Avojalalle, että kunta, maksaessaan matkarahat Damille, on samalla vapauttanut itsensä kaikista kulungeista, jotka sen niskoille saattaisivat tulla Damin tähden.
Päivän Sana
Muut Etsivät