Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Välkkyi tappava vaski, ja urhojen pää Agamemnon vainoten turmana riensi ja kiihtäen huus väkeänsä, Kuin tuli turmiokas menoss' on läpi sankean metsän, 155 liekkejä vyöryttää joka suuntaan tuulien pyörteet, sortaa juuriltaan tiheikköä valkean valta: noinpa nyt kaatoi myös Agamemnon, Atreun poika, Troian kansaa karkkoavaa, välimaillapa taiston tyhjiä vaunuja vei rämisyttäin valjakot vauhkot kaivaten ohjaajaa uromielt' urot maassa jo uinui, raatelulintujen riemuna, ei polo-puolisojensa.
Kuu paistaa ja paistaa, värähtämättä. Sen otsalla on pilviharso, leviten siitä yli koko taivaan verhoamatta kuitenkaan sen haaleata sineä ja kätkemättä jotakin siellä täällä sinen läpi heikosti tuikkavaa, himmenevää tähteä. Siinä on taivas ja taivaan alla on valkoinen lumivainio ja kaukana sen ympärillä matala metsän reuna.
Mutta nyt saa hän eräältä mieheltä, jolla on suuria metsiä Amerikassa, matkarahat sinne mennäkseen ja viiden vuoden kuluttua, kun hän saa metsän raivanneeksi, suuren tilan ja mitä paraimmat peltomaat vapaaksi omaisuudekseen.
Joskus joku krokodiili matelee rannalle taikka jättiläiskäärme sivuitse kähisee ja vielä puoliyön aikana metsän syvyydestä kuuluu turvattoman laiskiaisen yksitoikkoisia huutoja.
Hän hengitti helpommin päästessänsä pois torpan läheisyydestä ja herransa jälessä, jatkaessaan matkaa metsän läpi. Metsästysmaja.
Kaksi sanomattomasti säikähtänyttä silmää katseli häntä. Hän pakeni samassa metsän syvyyteen. Puitten takaa hän pilkisti arasti ja kysyi: »Jaksanko?» »Minä tarkoitan, huvittaako se teitä.» Hän tuli esille piilostaan, ja kasvojen piirteet olivat ankaran kylmät. »Eikö meille kaikille tee hyvää semmoinen lukeminen?» hän kysyi. Knut hymyili. Hän ei voinut olla sitä tekemättä.
Kellojen kilinä, hevosten hirnunta ja kuskien huudot kuuluivat aavojen peltojen yli kauas metsän rannassa oleviin mökkeihin, joista niistäkin varustauduttiin hovin juhlaa ulkopuolelta ihailemaan ja hovin herralle hurraata huutamaan.
Nurkassa tuossa oli lintunen pieni, joka alati lauleli iloisin äänin ja Luojaa riemuiten ylisti; toisessa nurkassapa kukka oli kaunis: vehreälehtinen, hyvälemuinen kielo. Siinähän kasveli kielo, joka metsän helmasta katosi. Mitähän ajatteli, mitä tunsi tuo miekkonen, ollessaan pienen sini silmän hoidossa sitä on vaikea sanoa, mutta paljon se ainakin Ainolle puhui ja opetti. Ainolla näetsen oli, niinkuin monella muullakin pieniä salaisuuksia, joita ei kukaan, ei kukaan saanut tietää paitsi tuo armas kielo. Tämä kun noin vaan valkoista kukkaansa heilahutti, heti juoksikin Aino katsomaan, miksi rasahteli lehtiö, miksi vavahteli vieno. Jos taas oli suuttunutkin joskus tuo haasteleva huoneessa eläjä, niin alkoipa hän vaan haastella äänettömän lemmikkinsä kera ja kohta lauhtui sydän, jo lämpisi povi ja heleästi nauraen puhuteltiin häntä: "Luuletkos sinä todella, oikeenko uskot, että minä olin suuttunut, kun tulin luoksesi. En, en vainenkaan kultaseni, enhän ikänä saattaisi olla suutuksissa sinun lähelläsi.
Runottaret antavat sinulle tämän huilun, jonka he tätä ennen antoivat Ascran ukolle ja jolla tämä soitellen kuljetteli jäykkiä villi-vuori-saarnia vuorilta alas. Laulele tällä Grynion metsän syntyä, ettei löytyisi lehtoa, josta Apollo enemmin kehuu."
Mutta ainoastaan hetkeksi saivat Venäläiset antautua näille iloisille toiveille. Kivärinlaukauksia kuului metsästä, eikä kauan viipynyt, ennenkuin sekava joukko venäläistä jalkaväkeä tuli näkyviin ylimpänä mäellä metsän rinteessä. Molemmin puolin tietä rupesi äkkiä levenemään vaalean sinisiä savupilviä honkatyvien välissä. Niissä havaittiin tulen leimauksia.
Päivän Sana
Muut Etsivät