United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Nämä olivat ainoat petoeläimet, joita koko kukkuloilla tapasin. Täällä ei nähdä tiikerin tulista taistelua jalopeuran kanssa; ei mikään jättiläiskäärme väijy janoavaista hirveä, joka lammesta janoansa sammuttaa; eikä täryangerias uipaa hevosta hätyytä, miten itäpuolen aveilla tasangoilla.

Erikoisesti painuu mieleeni muuan vanha eversti, joka rinnalleni likistyneenä, lakiton, harmaatukkainen pää mielenliikutuksesta täristen, soljuu virran mukana eteenpäin... Ilmassa kiirivien savupilvien taajetessa saavumme pohjakerrokseen. Kuin hitaasti liikehtivä jättiläiskäärme soljuu tuhatpäinen joukkomme johonkin käytävään, jossa en ennen ole ollut.

Joskus joku krokodiili matelee rannalle taikka jättiläiskäärme sivuitse kähisee ja vielä puoliyön aikana metsän syvyydestä kuuluu turvattoman laiskiaisen yksitoikkoisia huutoja.

Myöskin jättiläiskäärme, boa constrictor, on tavattu. Lopuksi on mainittava se kalanpaljous, mikä on olemassa sekä ulkorannikoilla meressä että virroissa ja sisävesissä. Niitä on monta eri lajia, vaikka ne toistaiseksi ovat hyvin vähän tunnettuja, kun yksikään tiedemies ei vielä liene omistanut työtänsä niiden tutkimiseen.

Lauma lauman perästä seisattui valosta loistavien ikkunain eteen, joissa oli uusia houkutusihmeitä joka askeleella: "Maailman kaunein nainen!" "Jättiläiskäärme!" "Anatomiallinen näyttely!" "Merenpohjassa!" "Ennustusta ja taikuutta bengaalisessa valossa!" "Jättiläisnainen!"

Esteri naimisiin Storen kanssa! Neiti Smarin koetti kuin äkkirynnäköllä päästä siihen vakaumukseen, että tämä on leikkiä, tahi että se on kaikessa tapauksessa mahdotonta, mutta oli kuin hänen ympärilleen olisi kääriytynyt jättiläiskäärme, joka pusersi, että neiti Smarin tunsi tukehtuvansa. Miina tuli ilmoittamaan, että salissa odottaa herra. Neiti Smarin tarttui kourin rintaansa. Hyvä Jumala!

Kun kerran neiti Smarinin ja Esterin ollessa yhdessä kävelemässä Store oli tullut kadulla heitä vastaan, niin Esteri oli tarttunut neiti Smarinia käsikoukkuun, pyörähyttänyt hänet takaisin, melkein juosten, kuljettanut toiselle kadulle, ja siellä tarpeeksi turvallisen välimatkan päähän päästyä sanonut: »Hän on minusta kuin hyvin suuri jättiläiskäärme, joka yhtäkkiä voi kääriytyä ympärille ja sitten hitaasti ja auttamattomasti puristaa kuoliaaksi

Jättiläiskäärme on kunnioitettava käärme, mutta kuitenkaan älköön ihmeteltäkö, että on olentoja, jotka inhoavat sitä. Haikala on kaikin puolin kunnioitettava kala ... sillä on kunnioitettava kita ja kunnioitettava ruoansulatuskyky ... ja kuitenkin! Olkoon kylliksi. Te ymmärrätte minua. Mitä arvelette tuulesta, kapteeni? Se pysyy. Näettekö, kapteeni?

Hauskaa oli myös katsella tuon suuren, pitkän sotaväkijonon marssivan eteenpäin suoralla, lavealla maantiellä ja vallan aukealla, avaralla tasangolla; se näytti ikäänkuin mahdottoman suuri jättiläiskäärme olisi vakavilla luikerruksillaan lähennyt Konstantinopolia, aikoen mujertaa sen vahvalla rungollaan pieniksi muruiksi.