Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Jumala tuo, jok' asuu rinnassain, Syvälti voi sen tunteet kuohutella; Hän vallitsee mun hengen-voimiain, Mutt' ulospäin ei voi hän toimiella. Mua olemuksen kuorma vaivuttaa. Ma vihaan elämää ja toivon kuolemaa. MEFISTOFELES. Eip' ollut kuolo mielivieras milloinkaan.
YLIOPPILAS. Täss' selv' on missä, kuinka. Tähän mieltynen. MEFISTOFELES. Kaikk' oppi harmaa on, oi veikkosen', Elämän kultapuu on vihree vaan. YLIOPPILAS. Kuin unelmaa tää kaikk' on tosiaan. Ah, jospa toiste saisin teitä puhutella Ja viisautta syvää ammennella! MEFISTOFELES. Min voin, teen teille mielelläin.
MEFISTOFELES. Mutt' eipä tuota kauan kestä! En säiky vaan mä veikan lyömisestä. Vaan kun ma kerran voiton saan, Mun suokaa riemahtaa mun koko sydämestä! Tomua syöpä hän on ruokanaan, Kuten käärme tätini, kuulu entisestä. HERRA. Vapaasti tepastellos silloinkin! En saata vihata sun moisias. Hengistä kieltävistä vähimmin Mua vaivannut on konsaan veitikas.
MEFISTOFELES. Tuon tuostakin käyn luona Vanhuksen; En suinkaan tahdo rikkoa hänen mieltä. Varsinpa kohteljas tuo Herra Ylhäinen: Pirullekin hän käyttää ihmiskieltä. Y
On täytynyt niin paljo askartaa; Kuink' äit' on tarkka, tuskin arvannette. MARTTA. Ja herra matkustaa siis alinomaa? MEFISTOFELES. Niin, velvoitus ja virka vaatii pois, Vaikk' usein paikoin hauska jäädä ois; Vaan viipymään meill' ei oo lomaa. MARTTA. No, nuoren viel' on ehkä rattoisaa Noin haihatella maita vapahasti.
MEFISTOFELES. Nyt lurjus lannistui. Vaan nyt on pakko juoksemaan. On hirmumelske, "murhaa" huudetaan. Poliisin kanss' oon kyllä tuttu, Mua hämmentää vaan murhajuttu. Ulos, ulos!
FAUST. Ei pitkä partan' siedä tätä Niin heiluvaista elämätä; Se tie mua perillen ei viene, En mailmuriksi luotu liene; Niin piennä muiden kesken tunteun, Ja ainiaan ma kainoksun. MEFISTOFELES. Se haihtuu itsestään, oi ystäväinen. On itseluotto elon sääntö ensimmäinen. FAUST. Kuink' ulos sitte päästähän? Sa voitko vaunut, varsat, ajajan antaa?
MEFISTOFELES. Tuon teiltä vietellyksi saan! Pannaanpa veikkaa! Mun vaan, Herra siedä Hänt' omaa tietän' hiljaa viedä! HERRA. Niin kauan kuin hän asukas on maan, Saat koettaa häntä hairahuttaa. Niin kauan eksyy ihminen, kuin pyrkii vaan. MEFISTOFELES. Ma kiitän Teitä, sillä vainajat Mua aina hieman kammoksuttaa.
Näätkös, tuohon kulmaan, Jok' irvillään on tuonne oveen päin, Yks viiva vedetty on nurin. FAUST. Tuon onni teki pahoin kurin! Mun hallussainpa olet näin. Tuo onnistuihan arvaamatta! MEFISTOFELES. Kah, koira juoksi sisään huomaamatta; Nyt seikka toisin näytäksen: Ei piru pääse pihallen. FAUST. Vaan miks' et lennä ulos ikkunasta?
Vimmastu vaan ja pyörittele pirullisia silmiäs! Seiso siinä kiusallanikin uhmastelemassa inhottavalla olennollasi! Vankina! Peruuttomattomassa polossa! Heitettynä pahain henkien haltuun ja armotonten ihmisten tuomion alle! Ja sinä viihdyttelet minua sillä välin typerillä huvituksilla, kätket minulta hänen karttuvan hätänsä ja jätät hänet auttamatta hukkumaan! MEFISTOFELES. Hän ei ole ensimäinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät