Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. lokakuuta 2025


"Mitä sinä nyt mietit, Mauno?" kysyi emäntä ja katsoi häntä niin lempeästi silmiin. "Käymme yhdessä vähän kylässä", sanoi Mauno umpinaisesti. "Missä?" "Senpähän saat sitte nähdä." Samassa sai renki Maunolta käskyn panna hevonen aisoihin, ajore'en eteen. Isäntä puki kiireesti vaatetta ylleen ja pian olivat he matkalla.

Köysi tai pyövelin kirves ei ollut enään kaulastani kaukana. PAULI. Te pelastuitte kuitenkin. NIILO. Hän, joka mun vaaraan saattoi, mun pelasti taas. TYKO. Herra Mauno? Uskonpa hänet yleväksi mieheksi. NIILO. Sydän kultainen ja rehellinen mieli on miehellä, se vihansuopansakin myöntää täytyy.

MARKUS. Nyt, Mauno, elä rauhassa, peri Viitala ja yhdistä rakkaasti molemmat kartanot. Minusta pääset nyt. MAUNO. Markus, Markus! Hän riivauu. YRJ

He ovat täällä, voi, silmänräpäyksessä he ovat täällä ja näkevät sinun. Elä inttaile, Mauno, vaan tottele minua! MAUNO. Ei, elä pyydäkään! Sen verran minussa kumminkin ylpeyttä on, etten tuommoisia nahjuksia pakoon lähde. Hän on mennyt joko niemeen tuonne taikka taloon. ANNA. Nyt he jo ovat täällä. Voi, Mauno, sinä et minua rakasta, et vähääkään MAUNO. Enkö minä sinua rakasta, Anna?

Käskittehän minua pois, vai kuinka? Hyvä juttu. Minä menen menen tällä hetkellä juuri. Jätän ijäksi päiväksi mokoman talon. Sen teen. Hulluhan olisin, ellen vapauttani nauttisi, silloin kuin sitä minulle tarjotaan. ROINILA. Elähän nyt sentään tuommoista kiirettä pidä, Mauno! OLLI. Antakaa ruojan mennä vaan! Kuta pikemmin hänestä pääsemme, sitä parempi. Tästäpä vasta elämä syntyy. Lennä ja pala!

Kirjevaihtoon rupeemiseksi tässä asiassa vaaditaan ruhtinaan lupaa, eikä hän sitä luullakseni Juho veljen pyytäessä taida kieltää. Itse toivoisin saavani olla sanelematta tästä asiasta." Hetken mietittyänsä vastasi Juho: "uskallanko pyytää että sanoisitte sen miehen nimen, jolle Margareetta on kätensä antanut?" "Mauno Malm." "Tuo rohkea partiomies!

Ruhtinas saa sitä paitsi tunnin päästä tietää mitä minä olen tehnyt, ja minä toivon saavani häneltä anteeksi." "Kas sepä on kunnon työ," vastasi Mauno, "toden totta kunnollista. Eihän tästä vaan teille mitään haittaa taikka vastusta mahda tulla?

MARTTI. Te lahjoitatte minulle kulta- ja hopeakalunne ja muut kalliimmat koristukset, joita löytyy pesässä; minulla on taasen valta teille kaikki lahjoittaa takaisin, koska hirmumyrsky Viitalasta on puhtaaksi lakaisnut Kuuselan. MAUNO. Haa! se lakaisee meidät kaikki tielle tietämättömälle. MARTTI. Hyvä siis jos on jotain muassamme sillä tiellä.

Me jäämme luoksenne jo tältä matkalta; me emme palaa enään Mäkelään koskaan, tehkää te Mäkelän kanssa mitä tahdotte", sanoi Mauno ja ojensi Jaakolle ja Marille kätensä, jonka he ottivat liikutetulla mielellä vastaan. Nyt lähtivät kaikin tupaan. Jaakko sanoi pikku Maunolle: "Nyt on Mäkelän vaarisi ja mummosi täällä; tuossa he ovat", ja vei pojan heidän luoksensa.

Kumpaankaan ehdotukseenne, isä, en voi suostua, en toisen hylkäämiseen, enkä toisen kansa yhtymiseen, niin mielelläni kuin sen teidän tähtenne vielä tekisinkin, sillä se olisi tuntoani vastaan. Tässä minä isä olen, tehkää minun kanssani mitä tahdotte", sanoi Mari lujasti. Mauno hypähti seisomaan ja meni Erkin eteen ja sanoi: "Teidän täytyy tällä kerralla lähteä, sen vissempää saamatta.

Päivän Sana

imevän

Muut Etsivät