Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Luulenpa katsahtaneeni syvältä hänen sydämmeensä ja löytäneeni sieltä enemmän hyvää kuin luulin. MARTTI. Tarkemmin katsokaat! MAUNO. Sano minulle, Martti, miksi ei löydy yhtään vanhaa palvelijaa, joka ei ole nenäkäs ja kopea? Niin on ollut mailman alusta. MARTTI. Siis elämän järjestys, jota meidän täytyy kärsiä.
MAUNO. Nyt, herrani, käyskelemään puutarhaani, kunnes päivällisen valmistavat meille Elma ja kiltti Hannani. Niin, tule, Niilo. Enpä kärsi tyttäreni kuhertelevan, vaikka oliskin se oman sulhasensa kanssa. Sitten on aika. Käykäämme. ELMA. Sä muistat miehen, onnettoman miehen, Jota väärän valan kauhee taakka painoi? Hänet muistatkos? Se oli mennä vuonna. HANNA. Oi Elma, Elma!
Eiköhän tämä kestäisi? MAUNO. Se on oivallinen. Pitäisipä muorin nyt saada edes ryyppy kaikista vaivoistaan. SANNA. Niin, hi, hi, hi, ei maar' pieni ryyppy pahaa tekisi, hi, hi, hi, aina se vähän priskaa kun sydäntä hiukaisee, vaikka en minä juuri muuten viinaan menevä ole. ROINILA. Kyllä Leena antaa, jos menette tupaan. SANNA. Suuri kiitos, hi, hi, hi, paljon kiitoksia!
"Ja minkä vuoksi ei? jos saan luvan kysyä", sanoi Mauno ja oikasi taas itseään vähän suoremmaksi, mutta samassa hän rypisti noita mahtavia kulmakarvojansa. "Minä olen sydämeni antanut toiselle", sanoi Mari, ja hän alkoi saada takaisin rohkeutensa ja mielenmalttinsa. "Olet sydämesi antanut toiselle ja kenenkä luvalla?" sanoi Mauno ja kavahti pystöön.
Kauhea on ajatella, millä tavalla minä olen kohdellut hyväntekijääni sinussa on jalo henki, Jaakko", änkytti itkunsa seasta Mauno. Kukaan toisista ei voinut puhua paljon mitään; ainoastaan Mari voi änkyttää: "isä, isä", ja Marin äiti: "sanoinhan minä sen, Mauno, sanoinhan minä sen."
Mene silmieni edestä", sanoi Mauno tuimasti, nousten samassa kiireesti ylös. Matti ymmärsi nuo sanat ja tuon liikkeen ja hän lähti. "Melkein hävyttömäksi ihminen saattaa tulla. Jos hän olisi pelastajani, olisi hän jo aikaa omistanut tuon aina tarjolla olevan piipun; sitä hän ei ole arvannut omistaa, sillä se ei ole hänen.
Juuri kun hän oli valloittamaisillansa sydämensä ja ottamaisillansa tyttönsä ja vävynsä kotiinsa, johon suuntaan Maunon vaimokin alituisesti vaikutti, tuli tuo ryöväysjuttu taas mieleen ja viritti Maunon vihan ja ennakkoluulot Jaakkoa kohtaan kaksinkertaisiksi. "Semmoinen hän on! Enkö minä sitä sanonut? Salakapakasta ei voi parempaa toivoakaan", oli Mauno silloin sanonut.
"Miehen tulee pitää sanansa; joka on tehty, se on tehty ja tehty seisoo. Ei siitä asiasta enään sanaakaan; onko teillä vielä jotain muuta sanottavaa?" sanoi Mauno vihdoin jäykästi, samassa nousten ylös, oikaisten itsensä hyvin ryhdikkääksi ja katsoen kiinteästi Korpelan isäntää silmiin. Luultavasti taisteli Mauno kovaa sisällistä taistelua tuona äänettömänä hetkenään.
"Minä olen se mies, jolta vähimmän olisitte apua odottaneet", sanoi Jaakko ja hänen äänensä värähteli niin kummallisesti. "Nimenne?" "Sitä ette tarvitse tietää." "Tulettehan kanssani kotia?" "En." "Kuinka sitten voin palkita teille hyvyytenne?" "Sitä ette tarvitse tehdä; se on jo palkittu", sanoi Jaakko, mutta jos Mauno olisi voinut nähdä, olisi hän huomannut Jaakon silmissä kiiltävän kyyneleitä.
Elä luule, lukkari kulta, ettäs papiksi pääset. MAUNO. Mitä tarkoittaa Olli? OLLI. Ei muuta kuin sitä, jota sanoo. Elä luule, lukkari kulta, ettäs papiksi pääset. MAUNO. Jos Anna ja minä tahdomme mennä kävelemään, niin kukapa voi meitä siitä estää. Mutta minäpä en tahdo. En ole ennenkään miesten kanssa ahoja kierrellyt, se sinun pitäisi tietää, Mauno.
Päivän Sana
Muut Etsivät