Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
"Mies parka, mistä te luulette hänen nyt leivät ottavan?" "Hänellä ei ole itselläänkään mitään." "Se on hänen asiansa." "Hän yksin on saattanut meidät kurjuuteen." "Hän yksin on syyllinen." "Miksi hän ei ole aikoja sitten luovuttanut kaupunkia keisarille?" "Niin, oikealle hallitsijallemme." "Kirotut olkoot barbaarit!" "He ovat yksin syylliset." "Eivät kaikki, kuningas yksin." "Ettekö näe?
Hän ei muka torunut, että hänelle tapahtui muutaman groshenin vahinko nisujen hukkaamisesta ei, ei suinkaan! Hän vaan valitti, että ne leivät menivät hukkaan, jotka olisi saattanut leipoa jollekin köyhälle lapselle. Erdmann vanhus puolustihe sillä, ett'ei enää ollut ohran hituakaan koko talossa.
Niin mun kerran Kesti petti, Mie menin keralle Kestin, Kauppamiehelle kanaksi, Pohatalle puolisoksi, Vasten kieltoa emoni, Varotusta vanhempani. Syötin Kestin, juotin Kestin, Talven syötin talkkunoilla, Sykysyn sianlihoilla; Hankin voit, tupakan ostin, Lihat hankin, leivät hankin, Kalat hankin kaikenlaiset. Kesti taisi talven syöä.
Juntus tiedusti: Onko teillä leipää? On. Ja on meillä voitakin! ylvästyi Juso. Vesa jatkoi: Onko paljon voita? On... Mutta se on hinkissä, jotta ei kissa nuole. Missäs teidän leivät ovat? Ne ovat aitassa, jossa muutkin ruuat, ylvästeli poika. No mennään sinne! touhusi Vesa kuin kotonansa. He menivät aittaan.
Leivät ovat hyvässä nousemisessa, mutta kyllä se tarpeen onkin, sillä päivä on jo puolessa. Kun vain ehtisimme saada kaikki valmiiksi siksi, kuin Erkki tulee." "Kyllä saamme, jahka olen tortut leiponut, rupean siivoamaan huoneita."
Ja onko kukaan kuullut, että se mies olisi koskaan uskaltanut toista ottaa rintapäähän?... sellainen nahkasäkki!» »Luja mies se on kuitenkin», väitti Iikan Antti, »kuitenkaan ei sellainen, ettei tämän näköinen mies siltä yhtä lammasta tohdi einespalaksi ottaa. Mutta missä se keitetään?» »Mennään metsään», sanoi Karhun Esa, »otetaan sieltä Rotkon muorilta pata, suolat ja leivät.»
»Kas sinäkö, Hely, sieltä tulit. Ajattelin, kuka siellä kävi » »Niin minä, ja tässä on rahat», sanoi Hely ja laski ne pöydälle. »Kauan sain seisoa tänään, ennenkuin leivät ostettiin, mutta sitte vihdoin kuitenkin tuli joukko työmiehiä, jotka ottivat kaikki. Olin jo kovin levoton Maurista, mutta poika nukkui vielä. Kyllä on surkeaa, kun täytyy jättää lapsi yksin tuohon kylmään koppeloon.
Lauletaan viime-aterian aikana ennen kun hääväki lähtee, kun jo morsian on ruokaa laittamassa: Aika aika neitsyeni Istumasta astumaan Käymään kälyn jälillä Ano piian askaleilla. Kuule tänne kui mä juttelen Tähe tänne ku sanelen! Ku se kukko kerran laulaa Siis sie päätäsi kohenna. Kun se kukko toisen laulaa Siis sie jalkasi kengitä. Kun se kukko kolme laulaa Siis sie tuisaha tupaan. Lietso lekko permannolla Ota tuli tupaan Ota pangit paasi pohjat Ota kultanen korenta, Siis sie vieri vesille Siis sie ka'a kaivotielle. Vieritä vakka kivelle Jauha jauhot kiireesti Seulo jauhot siiviästi Leivo leivät liehkeästi Elä jätä alle hänen munia Päälle elä pääskysen munia. Sitä ei suo meijän enne Meijän hautoja ei halaja. Elä oottele meijän nattoo, Nato laajap lahjoja. Elä oottele kälyy, Käly kääri lapsia. Elä ottele kytyy, Kyty menee kyntämään. Neitsyeni neitsikkoni! Kuule tänne kui mie juttelen Tähe tänne kui sanelen: Kun tulee tora taloon
Siitä Pohjolan emäntä laittoi keitot kiehumahan, kattilat kamuamahan, riehtilät remuamahan. Leipoi siitä leivät suuret, suuret talkkunat taputti hyvän rahvahan varaksi, joukon suuren syötäviksi Pohjan pitkissä pioissa, Sariolan juomingissa. Saipa leivät leivotuksi, talkkunat taputetuksi.
Se oli siis oikea »reissu», jonka juhlallisuutta lisäsi kuorman suuruus, sillä siihen aikaan käytiin koulua omin eväin, vietiin mukana puolivuotinen muona: leivät, lihat, voit, kaikki pitäjältä saadut, jopa joskus maitokin, niin paljon kuin sitä mahtui jäädytettynä lelliin.
Päivän Sana
Muut Etsivät