Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Mutta kavahtakaa molemmat!» lopetti hän ankaralla äänellä. »Sillä milloin on kuultu, että Allan Mac Aulaylle olisi joku häväistys tehty, hänen sitä kymmenkertaisesti kostamatta?» Näin sanoen hän puristi kovasti Annikan käsivartta, veti lakkinsa alas silmille ja astui ulos kamarista. Kun läksit pois, Ma tunsin mielen' miettehet, ja näin Mi niissä riehui. Voi! Se oli lempi.
Löysin sun luonasi turvan ja suojan, näin sinut ihmisten joukossa täällä, lemmin ja lauloin pilvien päällä, siksi kuin itsekin haihduin ma pilveen, unhotin kaikkeni kuin unen ilveen. Tiedän, tiedän, mielitietty, miksi luotain läksit pois: kova, kolkko, lämmin, vieno kuinka yhteen soida vois? Sentään tässä sydämessä asuu itse aurinko, vaikka pohjan pilvet, hallat kaihti siltä kasvot jo.
Oletpa toki lapsi Etelän lämpyisistä tienoista, ja sentähdenpä en käsitä luontoas ja mieltäs. Hyvä että läksit, suoden mulle hieman aikaa hengähtää. HANNA. No, sisareni, toivonpa, kaikki on hyvin? ELMA. Hyvin! Minä saan miehen. Sano, etkö tunne vähän niinkuin kateuden pistoksia povessas?
Mutta sitten sanoit ehtoolla ennen kuin läksit, muistathan? että semmoista ei kukaan voisi salata kaiken ikänsä, ja että oli petos koettaa jotakin sellaista ja ett'et koskaan tulisi antamaan sitä anteeksi. Se oli elämäni katkerin hetki, voih, en tiedä mitä olisin kantanut ja kärsinyt saadakseni vain olla sitä mainitsematta.
»Miksi olet jäänyt tänne, kun he kerran tavottelivat henkeäsi?» sanoi hän. »Maailmahan on niin avara.» Regina ei näyttänyt ymmärtävän häntä. »Mutta kuulunhan kuitenkin tänne», sanoi hän kummastuneena. »Ja miksi läksit saarelta, jossa ainakin henkesi oli turvassa?» Regina naurahti.
Vähänpä sinä minua tunnet. ANNA LIISA. Mitä vaadit minulta enempää? Mitä olen sinulle velassa? MIKKO. Sen vaadin, että pysyt entisessä liitossasi siinä, jonka teit minun kanssani neljä, viis' vuotta sitten. ANNA LIISA. Ja siihen sinä julkeat vedota? Hävytön! Etkö itse rikkonut sitä liittoa, silloin kun läksit pois ja jätit minut yksinäni tänne onnettomuuteen.
Lemminkäisen täytyy viimein paeta pois Saaresta. Kuinka olisi yksi ainoa mies, vaikka kuinka rohkea sankari, saattanut pitää puoltansa Päälle saadessa satojen, Tuhansien tunkiessa. Tällä erohetkellä kuvaa runotar vielä oikein elävästi lemmikkinsä vastaanseisomatonta viehätystä. Katkerasti itkevät hänen lähtöänsä Saaren immet; he kysyvät: »Mitä läksit, Lemminkäinen?
Jopa leivälliset kahvit se Susanna puuhasi. »No, Rantalassa sinä, Jussi, olet ollut sitte myötyriään, kun Partalasta läksit?» kysyi Susanna. »Siinä minä olen oleksinut.» »Etkö sinä puuhannut mökkiä itsellesi?» »Lie tuo ennen ollut hieno aikomus sinnepäin.» »Rantalaan se saadaan kohta miniä?» kääntyi Susanna kysymyksillään Erkkiin.
Sateena tulit alas, kostutit maan, sitten läksit purona lirisemään, veit alas rapaa, hienoa kivensohjua keräsit, jauhoit sen koskessa saveksi ja levität sitä täällä juoksusi varsille sahroin kynnettäväksi. Elämä on nyt kerran sellaista, ettei siinä auta omien tarkoitusten ajaminen. Ei pääse sinne, minne itse tahtoo. Ei ole olemassa mitään erikois-onnelaa. Nythän pääset savestasi.
Kaksi hopeapoppelia, tuomarin ja rikoksentekijän ainoat todistajat, varjostivat ikkunoita illan hämärässä. Olet ollut poissa siitä pitäen, kun eilen illalla läksit, alkoi Eerikki Ljung, kulmat rypyssä. Olen, vastasi Paul katsoen häntä suoraan silmiin. Missä olet ollut? Milloin missäkin, enimmäkseen eräässä pelipaikassa. Sen tiedän.
Päivän Sana
Muut Etsivät