United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi, jos kuin järvi laaja mun kyynelvirtaan ois, Ja itkullein jos kosken kuohun saisin: Yöt päivät itkein itkisin ma talven tuiskut pois Ja hangen alta kukat nostattaisin, Ja niitä suuteleisin ja niitä kaitsisin, Ja sydämmeni verta ma niille vihmoisin, Näin osan hengestäni niille suoden.
Sa ylös nousit, suoden silmilleni näin kyvyn nähdä, jok' ois niiltä mennyt. Tuon kukan kauniin nimi, illoin, aamuin rukoilemani, sitoi mielen multa, niin että valoon suurimpaan vain katsoin. Kumpaankin silmääni kun kuvautunut ol' laatu ynnä koko tähden kirkkaan, mi voittaa sielläi niinkuin voitti täällä,
"Siksi kumppanukset ollaan, siis käy tähän istumaan! Kallihin kun yhteist' ompi, halvemmatkin tasataan. Leipää, suojaa mull' on sulle, kultaakin jos haluat, mulle myöhä ilos säästä sekä laulus ihanat." Ja nyt vanha krenätööri nousi herran vierehen: kansa, suoden kunniata, antoi tietä vaunuillen; kuulin kuinka kulkivat ne torin poikki kulkuaan, mutta näön multa peitti kyynelkaste sumullaan.
Kun vaara oli ohitse, eikä meidän tarvinnut enää laivan puolesta mitään pelätä, niin vasta sitten huomasimme, ettei kohtalomme suinkaan kadehdittava nytkään ollut. Ylellisistä voimiemme ponnistuksista olimme niin uupuneet, että tuskin miehet enää kykenivät pyörteen vaikutuksen tauottua airoja veneesen vetämään. Onneksi rupesi toki myrsky laantumaan, suoden meille vähän huojennusta.
Ensimmäisinä murhekuukausina on sen käyttäminen paikallaan, sillä se säästää surevaa tungettelevaisuudelta, suoden hänelle rauhaa ja lepoa. Mutta pitemmän aikaa surupuvussa käyminen ja toisten ihmisten seurasta luopuminen kalliinkin ystävän vuoksi, on minusta vain sairaloista surulle antautumista, joka ei sovellu kristitylle."
Auringoita, tähtiä hän kylvää Niinkuin liljoj', isot maat hän hoitaa, Tukee kansat, kuulee pienimmänkin Ihmistaimen itkut, kaikkein puoleen Kääntyy, suoden lempeänsä juoda. Käy kuin ennen Marmarynen tarhaan Mailmaan, iloiten ja pelkäämättä, Herran kukkatarhassapa kuljet.
AHAB. Ma onnenani pidän, että voin Sovinnon ynnä sukulaisuuden Siteillä toisihinsa kiinnittää Ne vallat, jotka ennen oli yksi, Vaan nyt jo kauan vihamielisinä Ja vahinkoa toisillensa suoden On eri teitään kulkeneet. JOSAFAT. Kun Israeliin ennen ryntäsi Vihollisjoukot, silloin kysyttiin Min sukukunnan Jahve valitsee Kukistajaksi kaikkein vainoojain.
TIMON. Ilomme ihannoitte, somat naiset, Suloisen leiman suoden juhlallemme, Jok' ei ois puolinkaan näin hemmyt ollut; Te sille loiston annoitte ja arvon, Näin sulostuttain oman keksintöni; Ma siitä teitä kiitän. 1 NAINEN. Arvo herra, Parasta puolta kosketatte vain. APEMANTUS. Niin kyllä, sillä huonoin puoli on likainen ja sietää tuskin koskettamista, luulisin.
Sa ylös nousit, suoden silmilleni näin kyvyn nähdä, jok' ois niiltä mennyt. Tuon kukan kauniin nimi, illoin, aamuin rukoilemani, sitoi mielen multa, niin että valoon suurimpaan vain katsoin. Kumpaankin silmääni kun kuvautunut ol' laatu ynnä koko tähden kirkkaan, mi voittaa sielläi niinkuin voitti täällä,
Kupehesta vuoren laineitansa Laakson helmaan puro juoksuttaa, Sointuun yhtyy kuusten, honkain kanssa, Taivaan sinett' aalto kangastaa, Muiskun suoden äyrään kukillen Eespäin rientää läikkyin, soitellen.