Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Vartioi siinä luolan suuta, kierrä yhä pesän tienoilla kuulostelemassa, onko vihollista väijymässä, ja jos risahduksenkaan kuulet, riennä oman henkesi uhalla ilmoittamaan.
»Jos sinä, lapsi kultani, itket jokaiselle sanalle, mitä itsestäsi kuulet, niin on sitten sinulla itkemistä!» »Minä en välitä siitä, mitä minusta sanovat, vaan kun teitäkin minun tähteni soimaavat!» Viion leski jäi miettimään. Eihän nuo ihmiset tehneet suurempaa rikosta häntä vastaan kuin hän oli tehnyt ennen jotakin onnetonta äitiä kohtaan tuomitsemalla häntä.
KORTESUO. Mitä sinä ajattelet, Anna Liisa? Kun näin häiritset vieraiden iloa. ROVASTI. Te olette siis vakaasti päättänyt purkaa? ANNA LIISA. Se on jo purettu. Se täytyi purkaa. HUSSO. Siinä nyt kuulet, Pirkko. Mitä olen minä sanonut koko ajan? Anna Liisa ei ole Johannesta rakastanutkaan. Mitä sitä niin hämmästytään. Kerrankos semmoista tapahtuu.
Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyö en muille maille; Noin se virkki veikollensa: "Jää hyvästi veikkoseni! Itketkö sinä minua, Koskas kuulet kuolleheni, Kansasta kaonneheni, Sortuneheni suvusta?" Noin veikko sanoiksi virkki: "En itke minä sinua, Jospa kuulen kuolleheksi: Veli toinen saatanehe, Veli paljoa parempi, Taalaria taitavampi."
RENNE. Nyt kuulet, Helmi ! HELMI. Junkkari, sinä! Mitä hiidessä? Johan te olette tullut alas uunilta? LEHTORI VIRTALA. Ahaa ROUVA TALLQVIST. Mitä? Mitä? Oletteko kujeillut kanssamme? NEITI T
KUNINGAS PHILIP. Anteeksi: sillä valtaajaa vain häädän. ELEONORA. Ja ketä valtaajaksi sanot, Ranska? CONSTANCE. Sen kuulet multa: poikaas, vallikkoa. ELEONORA. Hyi, rietas!
1:N NAINEN. Humauksen syvästä komerosta kuulet, täytetty on synkeä hauta ja kumajavat kellot pauhaa taas, pauhaa, ja vapisee murhamiehen sydän. 2:N NAINEN. Vapisee ja kammastuu kuin soidessa tuomiokellon. Mutta sitten? Sittenpä itkemme onnettoman äitin kanssa. 3:S NAINEN. Itkemme yöt ja päivät. Voi äitiä, voi! CANZIO. Vaiti, naiset, vaiti kuin Claudion haudassa!
Irvikuvia, nauroi Irene, peittäen piirustuksensa vallattomasti kädellään. Sinä kuulet, että tohtorin pitää mennä, lausui Signe vakavasti ja virallisesti. Myöskin minun, selitti Irene toimekkaana. Häneltä oli jäänyt kesken kirje äidille Wiesbadeniin. Se oli hänen vielä tänä iltana välttämättömästi kirjoitettava. Johannes tahtoi maksaa, mutta Signe ei mitenkään sallinut sitä.
Mut ylle sun pannaisen pääsi pian nousevi pilvet ja tuulet, pian huutavan häpeääsi lokin, turmionlinnun, kuulet! Vieraalla maalla. Laulaa kukko vieraan maan, herään aamuun ankeaan. Puissa kevyt tuulahdus soi kuin unen aavistus maasta muistoin himmeäin, kesäöissä päilyväin. Liekö päivä tuomion ? Liekö loppu auringon ? Unten kaukomaailmat nytkö iäks sammuvat ?
ROMEO. Tuo tänne vasara ja murtorauta. Seis, ota kirje tuo ja muista, että Sen varhain aamull' isälleni laitat. Minulle soihtu anna. Henkes tähden, Jos mitään näet tai kuulet, loitoll' ole,
Päivän Sana
Muut Etsivät