Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Pyhä Rooma on vallattu, jällehen aika, korkea, ankara urhojen aika, valtikan ottaa. Jälleen sankariseppele vehree kulmilla ihmisten suurien kukkii, jälleen pilvihin nousevi maine Rooman, mi maailman kohtalot ohjaa valtiaan alla, min voittojen tähti kirkkainna säihkyvi aikojen yössä.
Mikä pakko, mikä pakko olla ikävässä, Kunpa otan poieslähdön koko pitäjästä. Tämän kylän pojat on kun töpihäntä hukkii, Toisen kylän pojat on kun mesimarjan kukkii. Tämän kylän pojat on kun vilun virran vettä, Toisen kylän pojat on kun hunajaa ja mettä. 39. MIN
Oi Jumala, vielä virka, milloin päivä nousee? »Silloin kun vihanta virpi kummullasi kukkii.» Hyvä Jumala, etkö luule, että armas palaa? »Palajaa, kun vieras sulho vierellänsä kulkee.» Lausu, laupias Jumala, vielä viime sana: yletänkö ystävääni Tuonen tuolta puolen? Vaiti on Jumala, vaiti meri, maa ja metsä, yksin yössä mielipuoli puhelee ja huutaa. KEV
Niityn kunnahalla kukkii Vuohensilmä valkeainen, Vaikk' on päivä mailleen mennyt, Viel' on kukka aukinainen. Mehiläinen, illan lintu, Kukkaan avonaiseen lensi,
"Me vapaiks lemmestä jäimme, Min ihmisraukoille tuolla Niin turmiolliseks näimme; Siks emme voikaan kuolla." Taas kukkii mailla ja teillä, On leivonen ilmoillaan, On jälleen kevät meillä Väriloistossa, tuoksussaan. Jo leivojen lauluun viihtyy Vilu talvisten tunnelmain, Taas rinnan kaiho kiihtyy, Ja laulelen murheissain. Soi leivon sirkutus hieno: "Miks niin olet alla päin?"
tään Hovin tarkoin nähdäkses ja Toivon tuon vahvistaakses itsessäs ja muissa, maan päällä joka hyvään lempeen liehtoo; siis virka, millainen se on ja kuinka se kukkii sielussas ja mistä sait sen.» Näin jatkoi puhettansa toinen liekki.
Oi vielähän puistossa kukkii Taas oksat kirsikkapuus Sa nuori puoliso armas, Miks hymyy miettivä suus? MIKS RIEHUISIN MURHES
Elmasta on kuin istuisi hän hirvittävällä teloituspaikalla. Korpit rääkkyvät ihmishaaskojen ympärillä, yö levittää mustan vaippansa yli kyynelkostean maan. Tuuli valittaa ja itkee. Elmaa väristyttää. Silloin tulee tietä pitkin nuori bojaari, joka kietoo hänet lämpöiseen siniseen turkisvaippaansa ja sanoo: – Me ratsastamme kotiini. Siellä kukkii kirsikkapuu ja tuoksuu punanen tattarakukka.
"Sitäpä sopii kysyä", korotti äänensä tuomi, sillä hän oli niin valkoinen, kuin olisi hän juuri ollut lumisilla; hän kukkii näet, hänkin juuri par'aikaa. "Miettikäämmepä tarkoin, kuka meistä mahtanee olla kaunein", hän sanoi. Ja samassa levisi tuomen lumivalkoisista kukista suloisin tuoksu.
Voin tarjota sulle raikkaan veden lisäksi vain palan leipää. Vaeltaja. Kiitos. Kuinka ihanasti kaikki kukkii ja viherjöi täällä! Vaimo. Mieheni hän pelloltaan pian saapuu kotiin. Viivy luonamme ja kanssamme jaa ehtoollinen. Vaeltaja. Te asutte täällä? Vaimo. Niin, tuonne muurien väliin isäni jo majan tiilistä ja sorakivistä rakensi.
Päivän Sana
Muut Etsivät