United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olivathan ihmiset, sukulaiset, ystävät, tutut ja ventovieraatkin näinä aikoina panneet parastaan häntäkin lohduttaakseen, poistaakseen hänen murhettansa, mutta olivatko he lainkaan onnistuneet siinä? Eikö mitä. Vielähän tuntuu mieli yhtä alakuloiselta kuin ennenkin, milt'ei raskaammaltakin kuin heti vaimon kuoltua.
AINA. Kyllä se kelpaa! OLLINEN. Päänikin kampaamatta. AINA. Kuka sinua siellä katsoo! Mene vaan. OLLINEN. Kas, vielähän minulla on tohvelitkin jalassa. Kahdeksas kohtaus. AINA. Harmittava juttu. Ja juuri tähän aikaan! Siihen meni Sederin päivällinen! Onko täti vielä kotona. AINA. Niinkuin näet. IMPI. Mutta Sederin päivällisille? AINA. En menekään.
Neuvoin sinulle sen talvella. Jouko ei jaksa muistaa eikä virka mitään. Ei sillä niin väliä, jos et kaikkia muistakaan, kunhan tiedät sen, mikä on missäkin taiassa tärkeintä ja mitä ei saa jättää tekemättä. Niitä olen neuvonut ja neuvon vasta enemmän ... vielähän ehditään. Ei teekään oikea taikuri kahta kertaa taikaa samalla lailla, kunhan ne kolme päätemppua tekee.
Kuinka niin, »ottaa huostaansa»? Vielähän niitä tulette tarvitsemaan, sanoi hän. Ei, ei tarvita, Agrafena Petrovna, ihan varmaan ei tarvita, sanoi Nehljudof vastaten siihen mitä toisen päänpudistus oli tarkoittanut. Olkaa hyvä, sanokaa Kornejillekin, että minä annan hänelle kahden kuukauden palkan eteenpäin, mutta etten häntä enää tarvitse. Väärin teette, Dmitrij Ivanovitsh.
Ei huoli setä hätäillä, vaikka niin kävisikin, alkoi veljenpoika lohdutella. Kyllä tässä toki talutetaan ja hoidetaan, jos niiksi tulee. Vaan vielähän tuota toki lienee aika siihen, koskapa liikuttekin omin päinne. Näenhän minä vähän liikkua, niin kauan kuin päivä paistaa, mutta kun vetää pilveen tai muuten hämärtyy ettei kajasta, niin ei silmän avulla näy pitkällekään pääsevän.
Taitaapa olla tosi kiire, sanoi Petu. Vaan vielähän suostutte tänne takaisin tulemaan, jos nyt lomalla katsellaan muita markkinahuveja. Miten sattuu joutamaan, myönsi Viija. Kahvilassa-olon ajalla oli moni poika oikein toverien kanssa turhaan tarkastellut neitosien joukkoa, että mistä sen tapaisi.
Köyhä poika ja ihan yksinään maailmassa kumpahan vaan älyäisi oman etunsa, mut ehkä se viimein älyääkin ja suostuu tuumaan. Hätäkös olisi suostuessakaan, sillä vielähän minä vuotta parisenkymmentä; vaikka se muori aina on semmoinen kiusankappale, mutta semmoisiahan ne ovat kaikkikin.
Iloitkaamme elämästä, ja älkäämme ajatelko kaikkien päiden yli väijyvää kuolemaa. Sinähän puhut kuin täti Maria hymyilin minä läpi kyynelten. Aivan kuin ei kohtalomme riippuisi omasta tyhmyydestämme, lyhytnäköisyydestämme, varomattomuudestamme ja julmuudestamme. Miksi on nyt tämä sota Tanskan kanssa niin välttämättömän tärkeä? Sehän ei ole vielä päätetty, vielähän...
Porsas oli nyt ruvennut lattiaa kastelemaan, ja kun Jussi itsekin siitä huomautti, neuvoi Antti: »Pujota se säkkiin!» Jussi totteli. Porsas vinkui taas säkissä. Antti jo aikoi käydä asiaan suorasti käsiksi, sanoen: »Ja vielähän tämä Kaisakin on naimakunnossa oleva muija!» »Oo-on!... Onhan tämä vielä!» miellytteli Jussi siihen.
Voimakasta lääkettä se kumminki oli tuo juuston hera, koska Mikko jo ennen puoltapäivää tavallisesti oli terveempi ja iloisempi kuin muulloin, semminki, jos äiti oli sattunut hyvälle tuulelle ja juoksuttanut siihen vähän runsaammin kokkareitaki. "Ohoo! vielähän Mikkoki elää! Ethän vielä kuollutkaan! sairasta parkaa!" pilkkailivat toiset veitikat Mikon työpaikkaan tultua.