Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
AINA. Kyllä se kelpaa! OLLINEN. Päänikin kampaamatta. AINA. Kuka sinua siellä katsoo! Mene vaan. OLLINEN. Kas, vielähän minulla on tohvelitkin jalassa. Kahdeksas kohtaus. AINA. Harmittava juttu. Ja juuri tähän aikaan! Siihen meni Sederin päivällinen! Onko täti vielä kotona. AINA. Niinkuin näet. IMPI. Mutta Sederin päivällisille? AINA. En menekään.
Minä kadun, etten seurannut Aapon pyyntöä, kun hän Sakarin merelle lähdettyä vaati minua Raisolaan. Mutta jos vielä menisin sinne?...« «Ja antaisit Kärmälän nauraa takanasi!« huusi Katri ikäänkuin unesta heräten. «Silloin minä menisin Kärmälään piiaksi, saadakseni kuulla, miten hän kiroo sitä miestä, joka uskalsi syyttää häntä osallisuudesta surmayritykseen «. «Et, perhana vie, menekään! Et!
Hän olikin ollut viimeinen suuresta suvusta, jonka hän tavallaan lopetti; sillä hän oli niin hieno ja miellyttävä, niin hiljainen ja lempeä kuin olento voi olla, kun hämmennykset vihdoin viimein kokonaan sulavat yhteen ja selvityksen pohjaan jää kiteytynyt pisara, mutta sitten ei sen edemmäksi menekään.
Ne hörhöttävät sille ja kaapivat kavioillaan. »Se tulee tuomaan niille aamusokeria, sillä on sitä puristettu kourallinen, saattaa olla vielä taskussakin.» Mutta punakintainen tyttö ei menekään varsain luo. Tuleekin Pekan luo, taputtaa lautaselle, kaulalle, tulee ihan eteen. »Pekka, Pekka ei saa, ei saa.» Se antaa sokeria, syöttää sitä koko kouransa täyden, varsat eivät saa mitään.
Nyt sai Tiina rauhassa kertoa, ja olikin sitä enemmän kuin Viijaa olisi haluttanut kuullakaan. Sitten tahtoi Tiina tietää mitä töitä hän rupeaa tekemään. Kuulutteko te keräävän voita? kysyi Viija. Voitahan minä olen kerännyt, mutta kyllä minulla on vielä aikaa sitä kerätä, selitti Tiina. Onko teidän astia tyhjä? On siinä jo vähän, eikä siihen paljon menekään, pian se on kerättynä.
»Siellä itketään», sanoi hän Herbertille käännähtäen häneen päin; »hyvää yötä, minä en menekään sisään!»
Se on ensimmäinen suuri salaisuuteni, jonka olen säilyttänyt tähän päivään asti.... En menekään sillä kertaa rantaan, vaikka piiat menevät ja minäkin voisin mennä. Miksi? En tiedä. Menen mieluummin yksin leikkimään hiekkalaatikkoon isän kamarin ikkunan alle.
Mutta käyköön, mitäpä Martti siitä ... oma syynsähän se on ... olisivat säästäneet!... Ja pakkoko oli panna ansionsa olueen menemään' saavat nyt olla ilman kelloa!... Kun elää siististi ja säästää, niin äkkiähän sen kellon saa, ja siinä ei menekään raha hukkaan... Eipä Martti ollut pitkään aikaan muistanut katsoa kelloaan... Paljonko nyt olikaan jo aika kulunut?... »Pois, poika, tieltä!»
Minä tunnen, etten koskaan tule voittamaan sen luottamusta ja ystävyyttä, niin kauan kuin pidän sitä vangittuna, ja niin kauan kuin se ei ole unohtanut petosta, jonka avulla sen vangitsin. Päästän sen siis irti, menköön, jos menee, mutta ihme ja kumma, se ei menekään.
"Hiiretkö? Kuinka sanoi?" sanoi Munkkiniemen rouva. "Hiiret, minä sanoin ja puheistani vastaan!" "Puheestasi kyllä voit vastata, sitä en menekään valheeksi takamaan, sillä minä luotan rehellisyyteesi aivan täydellisesti. Mutta siinä asiassa on eräs mutka, johon ei ole minun syytäni muuta kuin puoleksi. Minä kyllä olen käskenyt viedä maitoakin joka aamu. Eikö sitä tuotu?
Päivän Sana
Muut Etsivät