Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
En menekään ankkuriin muualle, sillä jo ollessani merellä sen kohdalla näin kuinka kaunis se oli ja kuinka viheriöivä, niinkuin kaikki, mitä näillä ihanilla saarilla osuu eteemme, niin etten osaa päättää, niihin ensinnä menisin maihin, eivätkä silmäni väsy näkemään näin kaunista lehvistöä, joka perin paljon poikkeaa meikäläisestä.
Näyttää leikkivän kuin kissa hiirellä: tapan ... en tapa ... tapan ... en vainkaan tapa ... tapan vainkin ... no en sentään ... mene, saat mennä ... eläpä menekään. Sitä ilvettä oli pitänyt hänenkin kansaan, siitä saakka kuin hän sieltä laivatelineiltä putosi. Kiristi ensin hengen rajoille, vaan hellitti sitten ja on kiristellyt, kiristellyt ja antanut löysiä ja taas tiukentanut.
Ei elä paha oli mies, julma, nylkyri. Paljon teki pahaa miehuutensa päivinä. Millainen on emäntä? Hyvä eukko, kukkuran työntää tuohisen jauhoja, täyteen leipiä kontin ahtaa, kun kalaa, metsällistä vien, niin ettei kielekkeet kiinni kuonnu. Millainen on poikansa? Tiennethän tuon paremmin kuin minä, koska kerran kerallaan tulit. Teistähän minä saankin toverin talveksi? Etkö menekään kylään?
Pysykää paikoillanne siellä ja antakaa tietä hänelle! komensi pastori kuivalla, käskevällä äänellä, joka vaikutti kuin tikarin kylmä pisto nuijan iskujen perästä. Kun oli vähän asetuttu, huusi pastori taas uudelleen jylisevällä äänellä: Astu ulos, saatana, sanon minä! Mitä viivyttelet? Jos Panu menee, sitten menen minäkin! huusi vouti. Mene! Ja mitäs tulitkaan? Mutta nyt en menekään!
En minä vasta menekään, vaikka luvattaisiin. Elä sano niin, se on vaan katkeruutta vanhempia kohtaan, eikä se ole hyvä. Jos isäsi kerran lupaa, niin saat silloin mennä. Eläkä nyt enää itke, se pikastuu siitäkin, jos sattuu näkemään. Emäntä sipasi kädellään tyttärensä hajaantunutta tukkaa ja meni töillensä. Anna Liisa haki kamman ja rupesi purkamaan tukkaansa palmikolta.
En tahdo enempää kuulla. En, en menekään! Ne kirjeet, joita sain, olivat veljeltäni ja yksityisiä. Koko maailma saa ne lukea. Tuossa on. Buddenbrock veti esiin kolme kirjettä ja antoi ne majurille. Näethän että ne ovat Gothardilta. Sprengtport otti yhden ja vilkasi kuoreen, jota kaunisti upea Buddenbrock-suvun vaakuna. No, entä sitte? sanoi hän tarjoten kirjeen takaisin.
He kieppuiwat äitinsä ympärillä ja uteliwat: "äiti, äiti ettekö te kuule? Eikö Mikko ja Aina menekään meiltä enään pois, koska owat arkiwaatteissa?" "Olkaa siinä nyt taas joutawoimatta!" sanoi äiti ja toimitti heitä eineelle. Perälän wäki hankki itseänsä nyt työhön ja Mikko myös. "Ei sinun nyt ensipäiwinä ainakaan tarwitse työhön mennä; panehan ensimmältä werryttelemällä", sanoi Juho Mikolle.
Mutta tokkohan minä maltankaan lähteä tästä niemelle, kun olisi paljon hauskempi jäädä tänne kaunista morsiantaan hyväilemään. Mitä sanot, Anna? Eikös se sinustakin olisi? Tules tänne likemmäksi. ANNA. En en ikinä. OLLI. Noo, mitä sinä suotta ujostelet? Tule nyt vaan! ANNA. Mene niemelle, Olli! OLLI. Enpäs menekään, ennenkuin saan sinua vähän likistellä.
Se on siitä hermostunut, se suutahtaa ja tekee vihaisen pyörähdyksen alas. Se saa nyt mennä minkä tahtoo, mutta se ei menekään, tekee vain lyhyen kaaren ja kiertää takaisin ylös. Se pyrkii äskeiseen piiloonsa, mutta ei enää jaksa päästä. Se on nyt jo lähempänä, kiertelee siinäkin alas ja kaartelee ulos, mutta ympyrä käy yhä ahtaammaksi ja matka välillämme vähemmäksi.
RIIKKA. Lapsihan Pirkko vielä on. Ei hänestä ole niihin puuhiin. Käykää istumaan, hyvät vieraat. MIKKO. Niin, tehkää hyvin. Isännät tänne pöydän päähän, emännät peräpenkille, ja tyttöhuitukat ettekö pakene tuonne karsinaan. Siellä se on teidän paikkanne. PIRKKO. Sinäkö sen määräät? Entä kun emme menekään. Istumme tuonne miesten penkkiin. Mitäs sanot siihen?
Päivän Sana
Muut Etsivät