Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


On muuan kaksijalkainen, höyhenillä varustettu otus, joka, jos sen ympärille liidulla vedetään ympyrä, ei mitenkään voi astua ulos piiristä, ikäänkuin kohtalon rautamuuri sitä pitäisi vankina, ja se kuolee nälkään, vaikka sen lähellä on yltäkyllin ravintoa ympyrän ulkopuolella. Saman otuksen voi myös lihoittaa kuoliaaksi.

Se on siitä hermostunut, se suutahtaa ja tekee vihaisen pyörähdyksen alas. Se saa nyt mennä minkä tahtoo, mutta se ei menekään, tekee vain lyhyen kaaren ja kiertää takaisin ylös. Se pyrkii äskeiseen piiloonsa, mutta ei enää jaksa päästä. Se on nyt jo lähempänä, kiertelee siinäkin alas ja kaartelee ulos, mutta ympyrä käy yhä ahtaammaksi ja matka välillämme vähemmäksi.

»Rooman olemus on ympyrä», sanoivat ne. »Se sulkee sisäänsä iankaikkisuuden. Rooman olemus on ikuinen rauha ja sopusointu keskellä ajan pieniä pirskehiä. Rooman olemus on ikuinen onni särjetyille sydämille, mutta kalvava tuska ja kaihomieli niille, jotka vielä halajavat hetken suruja, hetken iloja ja taisteloitaJohannes tunsi piston sydämessään.

Silloin piti manaajan mennä määrättyyn paikkaan ja piirtää maahan ympyrä, jonka sisäpuolelta ei saanut astua pois, muuten oli perikadon oma, kuten eräs pappi, jonka piru kuristi kuoliaaksi kun hän astui yli piirin. Eräs koulupoika kurotti kätensä kauniin naisen muodossa ilmestyvälle pirulle, joka tarjosi sormusta. Käsi oli yli piirin ja piru talutti hänet helvettiin.

Sitte konttasin portaita ylös kuin romalainen sotamies, joka astuu portaita myöten Pontius Pilatuksen Pyhäin Astuinten eteen, ja tulin viimein kannelle, jossa kaappasin lujasti kiinni eräästä vantin napista. Maata ei enää näkynyt. Me olimme yöllä sivunneet Cap Clearin, ja ympärillämme oli ainoastaan tuo suunnaton ympyrä, jonka veden ääri muodostaa taivasta vasten.

Tuota oivaa neitiä ympäröi koko ympyrä ihailijoita, jotka kuuluivat ihmetellen kuuntelevan hänen puhettansa. Gyllensvingel syöksyi esiin, sanoen: Minä seisoin tuolla poikessa Löwenpilin kanssa puhelemassa ja me molemmin päätimme, että me olimme onneton ihmispari. Onko paruuni onneton, se minua ihmetyttää, lausui neiti Attalie.

El Cascabel oli kuollut. Hänen sotilaansa olivat kantaneet hänet kalpeakasvoisten telttaan. Ovi oli selko selällään. Kalkkalokäärmeen ruumis makasi näytteillä kasvot käännettyinä nousevaa aurinkoa kohden, suuren peitteen verhoomana. Luodin suuruinen pieni pilkku ja punanen ympyrä, mustempi keskeltä kuin reunoilta, osoitti, että gambusino oli tavannut vanhaa kiusaajahenkeänsä keskelle sydäntä.

Antaun vain hetken olemiseen ja sallin laivan hiljalleen keinua loivia laineita myöten, joiden vihreillä harjoilla silloin tällöin pärskähtää kimppunen valkeata merivaahtoa. Meri on isonnut sitten eilisen. Ympyrä, jonka keskipisteestä emme näytä mihinkään pääsevän, on avartunut. Maata ei näy missään, ei ole näkynyt koko päivänä.

Joka puolella leviää mittaamaton ympyrä, täynnä omituisia toisistaan erillään olevia kukkuloita, jättiläisten tavoin päällettäin kasattuja joukkioita kuluneita, teräviä kallioita ja ylöspistäviä vuorenhuippuja, joiden välillä nousee ja laskee mataloina, laajoina aaltoina vihanta, ruohoisa tasanko, jolla tuhansittain nautaelukoita käy pienissä laumoissa.

Toisin sanoen: kala näkee kaikki esineet vedenpinnan yläpuolella niin sanoaksemme kartiomaisen kaivon pohjasta, jonka kaivon suu tai aukko sen päällä on ympyrä, joka on noin puolet siitä, mikä on noiden esineiden todellinen suuruus. Näiden esineiden koko on suurempi tai pienempi sitä mukaa, ovatko ne puristetut suurempaan tai pienempään näköpiiriin, laajempaan tai ahtaampaan ympyrään.

Päivän Sana

komeudessansa

Muut Etsivät