Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Sinäkö olet Naavalan Taavetti?" sanoi eno, alkaen astua isännän jäljessä lyhdyn valaisemaa tietä kamariin. "Ompa tämä aikamoinen talo!" Leena otti sydämellisesti iloissaan vierasta vastaan ja auttoi turkkia pois. Samassa astui Pynnöläinenkin kamariin hän oli huoneesensa kuullut vieraan tulleen. "Vielähän Pynnöläkin elää!" sanoi eno.
Vielähän olivat rautatievaunut samat kuin Helsingissä, vielähän osasivat rautatiepalvelijat Pietarin asemallakin suomenkieltä ja kelpasi siellä Suomen raha. Mutta ulos tultua ilmoittivat ajurien huudot vastaansanomattomasti, että oltiin Venäjällä, niinkuin todella oltiinkin. Oli ehdottomasti siirrytty rajan yli ja muutettu maasta toiseen.
"Hyvää iltaa!" sanoi rovasti. "Jumala antakoon! Vielähän tekin elätte!" "Mitä? Eveliinako on tuossa? Vielähän minä elän ja olen; jopa olen ennättänyt leskeksikin tulla." "Kyllähän siitä ajasta jos jotakin on ennättänyt", vastasi mamseli. Rovasti puristi hellästi mamselin kättä; sitten hän istui mamselin neuvomaan soututuoliin. Mamseli veti kellon nauhaa. Elsa tuli sisälle.
"Minä olen paljon maailmaa nähnyt ja sen minä sanon, jott'ei se poika kellonsoittajana kuole, niinkuin ukkonsa ja isänsä ovat tehneet," sanoi päättävästi maalarin Maija, joka oli olevinaan viisaampi muita ja tunkeutui joka asiaan. "Mitä sanot?" kysäsi Lampelan Liisa "vielähän hänen isänsä elää, tiedän minä."
Parempi on katsoa kuin katua. Tulee kyllä vahinko viisaallekin, mutta tyhmällä se on toisessa kädessä.» Ukko hakkasi puun ja tulimme yli joesta. Siinä tuli erään talon isäntä vastaan. Hän ihastui nähdessään ukkoa, tervehti ja kummasteli: »Kun vielä jaksatte kulkea näin pitkät matkat.» »Vielähän sitä on kynttä ketoon pistetty», tuumasi ukko, »vaikka ei sitä ruton sataa vuotta eletä.
Hyvin totisina, tupakoiden, syleksien ja polviinsa nojaten istuivat ja puhelivat he ikäänkuin itsekseen. Joku kehasi: »Vielähän tästä Kenosesta muuten saa mukiin menevän miehen!» »Saahan tästä!» murahti eräs. »Saa!» jörähti toinen syläistessään. Sitten vaiettiin kunnes taas tuli harvakseen: »Sen kun panee noihin Ihalais-vainajan housuihin, niin tuleehan siitä Anna Liisalle mies.
Ehkä on parasta, että panen pois? arveli Albert ja loi kysyvän katseen äitiin. Se meni jo ohitse. Polta vaan! Polta, polta! No, koska täti niin tahtoo. Oikeastaan minun pitäisi heittää tämä polttaminen vähemmälle. ja olen minä sitä koettanut tehdäkin, se, näettekös, voi vahingoittaa ääntä. Mutta vielähän teitä ryvittää. Jospa tämä kumminkin vaivaa, sanokaa suoraan.
Henrik luuli jo luetelleensa, mutta hän lisäsi nyt vielä yhden: Esimerkiksi jotain kotiopettajan paikkaa, sanoi hän. Vai niin, sanoi Uuno hyväksyvästi ja kehuvasti. Jaha, jaha. No, puhutaan huomenna, vielähän meillä on pitkä taival edessämme. Hän sammutti kynttilän.
Vielähän on pöydällä auki pyhä kirja, jota perheen isä on lukenut, vielähän riippuu tuossa emännän valmistama kallisarvoinen kirjava vaate ja ovathan kaapit täynnä kaikenlaisia keinollisuuden arvokkaita tuotteita, nimi- ja syntymäpäivä-lahjoja. Sinä odotat vaan, että joku talonväestä on heti tuleva sinua vilpittömällä vierasvaraisuuden ystävällisyydellä tervehtimään.
Tuommoista sinä lemmit! Hän on viekottelia. Vielähän saat kuulla muilta sen salaisuuden, jonka aivon äsken sulle kertoa. Koko kylä sen tuntee ja ilvehtii, kuinka viisas lukkari tässä pitäjässä on!
Päivän Sana
Muut Etsivät