United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Saatuansa tietää Richardin poissa-olon syyn ja kuultuansa hänen makaavan sängyssään, kykenemättä juonnin tähden liikkumaankaan, olivat hänen huulillansa jo sanat: "Minä en ota häntä enää työhöni", mutta Marian suru ja ystävällisyys voittivat hänen, ja hänellä ei ollut sydäntä lisätä hänen murhettansa.

Kukatiesi ne, jotka sinun mielestäsi elävät paraassa sovussa ja rakkaudessa, ovatkin peräti onnettomat, koska koettavat peittää suruansa ja murhettansa teetellyllä ilolla.

Ja silloin on Suomessa sunnuntai Ja sen pirteissä pyhäinen rauha, Ja käki taas helkkyvi koivussai Ja tuulonen lietsovi lauha, Ja laajoina laihot ne aukeaa, Ja saunat notkoissa savuaa. Ja silloin itkee mun muistoni vaan Sitä mennyttä murhettansa: Kun turhaan asteli aurallaan Tämä korven kyntäjä-kansa, Ja kuink' oli pilvistä, pimeää ... Ja ilma niin raskasta hengittää.

Ei hän koskaan muistellut surullisia muistojaan muiden kuuloon kuin Iikan ja Annin, ja he kokivat aina häntä lohduttaa ja poistaa hänen murhettansa.

Eräs vaimo todisti, että kun hän pari päivää ennen murhaa oli käynyt asioillansa Hannulassa ja seisonut kyökissä, oli hän kuullut tuvassa sanottavan: "jospa olisi sellainen aika, ettei miestaposta rangaistaisi!" ja äänestä päättäen se oli Taavi, joka näin sanoi. "Hah!" naurahti Taavi keskellä murhettansa; "no kaikkia tässä saa kuulla, niinkuin tuonkin tuhman akan "

Se keventi hänen murhettansa, ja jäähdytti polttavata poveaan ... nyt vasta voi hän tyynnemmästi kuin äsken ajatella, mitä tapahtunut oli. Vasta voi hän luoda silmänsä tulevaisuutta kohden ja tutkia, voisiko hän, jos Kaarlo kaatuisi Turkin maalla sodassa, kantaa surunsa, sen alle vaipumatta ... se tuntui milt'ei mahdottomalta.

Hän muutti sentähden kuolleen ruumiin kukaksi, jonka hän pani kasvamaan siihen paikkaan, mihin rakastettu nuorukainen oli kaatunut. Ja tämän kukan lehtiin kirjoitti hän verellä Ai, Ay, 'Y, joka merkitsisi hänen murhettansa ja kaipaustansa. Ja sentähden havaitaan vieläkin näitä piirroksia sen kukan kupulehdissä, joka kantaa Hyakinton nimen: Hyacintti . Delphinium Ajacis, Linn.

Olivathan ihmiset, sukulaiset, ystävät, tutut ja ventovieraatkin näinä aikoina panneet parastaan häntäkin lohduttaakseen, poistaakseen hänen murhettansa, mutta olivatko he lainkaan onnistuneet siinä? Eikö mitä. Vielähän tuntuu mieli yhtä alakuloiselta kuin ennenkin, milt'ei raskaammaltakin kuin heti vaimon kuoltua.

Kädet seljän takana asteli Ojamylläri ensin muutaman kertaa ympäri tupaa, sitte seisahtui hän Kirja-Tiitsun eteen ja alkoi: "Kirja-Tiitsu, vaan siihen katkesi puhe, yskä tukehdutti äänen, ikäänkuin hän häpeisi itseänsä sille miehelle murhettansa ja toiveitansa puhellessaan. Kun yskä jätti, alkoi Antti uudestaan: "Kirja-Tiitsu, että minä olen onneton isä, sen tiedät itsekin".

Ja jäljessä laulajan käy koko kansa kera itkien untaan ja murhettansa: »Tule syliini mun, sa varjo kaunihin kadotetunSinis kaikuu Jaurin kannel, kunis hehkuu Heljän usko. Välillänsä on väljä. Niin he kiertää toisiansa niinkuin aamu-, iltarusko. Yhä täällä he kulkee, vaikka ei näy he, yhä toistaan ja rauhaansa etsien käy he. Jos saavat he sen, se hetki on heimomme valkeuden! VALOH