United States or Malawi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ikä kuluu: miks koet paljon voittaa? Mitä suuntaat ties eri maailmanääriin? Et sä, luopuissas isänmaasta, pääse itseäs pakoon! Iki-kaipuu tuo heti laivaan astuu, ja se kilpaan käy kera ratsujoukon; sido kaurihisi, rajusäätä viihdä viuhean myrskyn! Ken se tajuuns' sai ilot hetken, jättää joka toiveen voi, ja hän vastuksille hymyn hienon suo; näet onni koskaan ei ole täysi.
"Minä osaa kai kysy kotkalta osaako se lentää Ferragon-vuoren yli". "Mutta ennen kuin rupeat kilpaan kanssani, tulee sinun ensin koettaa ottelu yhden minun henkivartijani kanssa. Dunter hoi! tulepas sinä voittosille Perth'in kaupungin kunnian puolesta. Ja nyt, Vuorelainen, kas tuossa on koko rivi moukkareita valitse mikä tahansa, ja lähtään puutarhaan".
On se riski mies tuo Matti, kun yhdellä kädellä nostaa täyden vesikapan, sanoi Ville. Matti ei puhunut siihen mitään, mutta tunsi kuitenkin leppyvänsä. Onkos Matti milloinkaan ajanut rautatiellä? kysyi taas Ville. Ootkos sinä? Jo toki tavallakin ... se menee niin kiivaasti, ettei paras ori rinnalla pitäisi, jos kilpaan kävisi... Pitäisi, jos laukalla laskisi...
Huusi nyt Antilokhos, noin kiihtäen orheja taaton: "Hei, hevot, laukatkaa tekin, menkää, min jalat jaksaa! En kera valjakon tuon toki kilpaan vaadi, jot' ohjaa urhea Tydeun poika, Athenepa itse nyt antaa vauhtia sille ja suo hänen voittaa kunnian kuulun; vaan hevot juoskaa kiinni te ainakin Atreun poian, älkää jääpykö jälkeen, jott' ei löis häpeällä Aitha, mi tamma on vain.
Hän itki ja väänteli käsiään, kuin jos tässä olisi ollut kysymys hänen hengestään, eikä kestänyt kauvan ennenkuin myös Wittin emäntä nosti esiliinan silmilleen ja rupesi itkeä tihuttamaan. Nyt he molemmat itkivät kilpaan ja valittivat. Mutta kun itku rupesi käymään molemmille lilan valtavaksi, alkoivat he huutaa molemmat yhtaikaa. "Kuinkas tämä tulee päättymään!
Häh! häh! ... hih! ... tulkoonpas ruunu kilpaan rautateineen, tulkoonpas ruunu rautateineen ... ih! ... hih! ... hih! ... ja Matti kohotti ohjakset korkealle ilmaan, hihkui ja ajatteli, että »jos olisi kello vielä aisassa ... jos olisi kello vielä aisassa!»
Niinp' etumaisina nyt Lykian esitaistelijoista meidän on seistava, myös tulisimpaan syöstävä taistoon, noin Lykian sopavälkyt jott' urot mainita mahtais: 'Maineetonnapa ei Lykiaa pidä valtikan alla valtiahat nämä, pöydässään yhä uhkeat lampaat, viinit vienoimmat, valioimmat; myös jalo heill' on voima, he käy Lykian väen eell' etumaisina taistoon. Ystävä armas, oisipa vain, tämän ottelon surmat karttaen, tarjona meill' elo kuolematon, ikinuori, enp' eturintaan taistelemaan minä lähtisi itse, en kera kannustais sua kamppailuun urokuuluun; vaan lukemattomat surmathan yhä ympäri vaanii, joit' ei väistyä voi, ei välttää ihminen kenkään; 327 kilpaan siis, mekö vai vihamies nyt kunnian korjaa!"
"Siihen kauppaan minä suostun, kuninkaallinen veljeni", sanoi Richard, ojentaen kätensä kaikella sillä avosydämisyydellä, joka oli hänen kiivaalle, mutta jalomieliselle luonteellensa oma; "ja suotakoon meille pian tilaisuus tähän hauskaan ja veljelliseen kilpaan".
Samassa koko rahvas puhkesi ääneen ja jokahisesta suusta kuului: »Kyllä se on tosi, kyllä se on tosi, niin se teki, kyllä se on tosi.» Ja siitä kiuhtuivat oikein kilpaan kertoilemaan, että heittivät työnsä ja työttömin käsin, mikä ivaten mikä surkutellen, alkoivat Juken markkinaretkestä selkotella, että yhtenä porinana meni koko pirtti.
Pekunoineen tuolta ja täältä Moni yhtyy naapuri kilpaan nyt; Poku poijallenpa se mieleen: Likimailleen yhtä ei päästänyt. Poku kilpaan kiihteli varsat Sekä miehet Karjalan kaunihin; Hevosmiesten nosti se innon, Hepokunnon myös koko Suomenkin. Nevan jäällä näytti se sitten, Miten eespäin rientävi Suomenmaa, Sekä Moskovan pajareille, Miten oivan meilläki kyydin saa.