Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Mutta tämä ei hätäillyt. »Mitäs mun nyt niin mieleenikään», virkahti hän kaksimielisesti. »Mitä sitten tarkoitat? Minä olen köyhä, mutta sulta en ainakaan ikänä kerjää, sen jumal'auta saat uskoa, jos tahdot!»
PINHOS. Kuka tohtii? SAALU. Harmaa vanhus, Jok' armoasi kerjää rakkaudelle: Sun kauttas syttyi kostonliekki leiriin. PINHOS. Se syttyi Herran alttarilta. SAALU. Seis! Tuo himo polttaa Simeonin huoneen. PINHOS. Sen himo poltti jo, nyt hiilet korjaan. Miss' ovat Herran vihan astiat? 2:NEN NAINEN. Majaansa tuonne heidät Saalu vei. PINHOS. Pois väisty, kurja vanhus!
PRINSSI. Kerjäätkö, veli? YORK. Setä hyväiseltä, Jonk' antavan ma tiedän, mitä pyydän; Ja moista joutavaa on helppo antaa. GLOSTER. Paremman lahjan annan langolleni. YORK. Paremman lahjan? Varmaan miekkanne? GLOSTER. No, kyllä, jos se oisi kyllin kevyt. YORK. Kevyitä vaanko ovat antimenne? Kun painavampaa kerjää, niin saa kiellon. GLOSTER. Se liian painava on teidän kantaa.
Katso! Tää ei pilaa. Torstai On lähellä; käs' sydämmellä mieti: Jos olet mun, sun ystävälle annan; Jos et, niin kerjää, kidu, nälkään kuole Kadulle; min' en, totta vie, sua tunne, Ja aarteistani vähääkään et kostu. Siis mieti! Tiedä, min' en vanno suotta. JULIA. Oi, tuolla pilviss' eikö sääliä, Mi näkis tuskieni syvänteihin? Oi, äiti armas, älä mua hylkää!
Hän on niin köyhä, ettei hänellä ole muuta kuin mitä hyvät ihmiset antavat, mutta hän ei kerjää koskaan eikä jää kenenkään luo asumaan. Sanotaan hänen tulleen semmoiseksi surusta. Kun ei enempää kysytty, rupesi emäntä asettamaan ruokaa pöydälle. No joko olette selvillä? kysyi Löfving pöydän ääressä istuvilta pojilta. Heti, vastasi Yrjö Maunu nousten.
Sen kurjat päivät on, joka kerjää, Ja liioin jos omatunto herjää; Niin kurja polkea mieron teitä, Kun kuitenkaan en vältä heitä. FAUST. Mun luokseni jäät. MARGAREETA. Pian! sukkelaan! Lastasi auttamaan! Vuon vartta tie Mene ylöspäin! Yli silta vie Salon helmahan, Vasemmalle, aidan luo! Virtaa vuo... Ota kiinni tuo! Se tahtoo nousta! Se potkahtaa! Auta! auta! FAUST. Oih! mieles malta!
Minä tahtoisin olla se miesi, jolta kerjää tuhannet. Mun porttini avattaisi. Ja ma istuisin tuolillain. Ja mun saliini suureen tuotais nyt lauma valittajain. Ja ma kuuntelisin kun he kaikki kuin kuorossa uikuttais. Myös lomassa yksitellen he tuskansa ulvoa sais. Ja ma hymyten nyökkäisin heille: "Hyvä on, teitä autetaan". Ja he saisivat laulaa mulle ylenpalttista kiitostaan.
NARRI. Jos antaisin heille kaikki tavarani, niin jäisihän lakit itselleni. Tuossa on minun; kerjää sinä samanlainen tyttäriltäsi. LEAR. Varo sinä tuota ruoskaa tuossa! NARRI. Totuus on koira, joka koppiinsa karkoitetaan. Se ajetaan ruoskalla ulos, kun rakki-ryökynä saa pesän loisteessa istua ja lemuta. LEAR. Katkera marja minulle tuo! NARRI. Ystävä, kuules, minä opetan sulle pienen runon.
Moni kurja kerjää, kiertäin, Pyrkii, pyytää, samoo sieltäin, Hautaan hoippuu, hajoaa. Monen sielu, ruumis runtuu, Itkein elää, maahan murtuu, Hautaan hoippuu, hajoaa. Niinkö täällä ihmis-onni, Niinkö katoo, kuihtuu, kuolee, Hautaan hoippuu, hajoaa? Ei! Ken kyisen korven kulkee, Petoin keskelt' turvaan tunkee: Kunnialla kruunataan. Niin on maisen matkan laita.
Ne muurit, jotka oli Herran majat, pesiksi paheen tulleet on, ja hiipat ne säkkejä vain jauhon tärveltyneen. Mut koronkisko kovinkaan niin loukkaa hyvyytt' ei Luojan niin kuin saalis, joka sydämet munkkien nyt hulluttavi. Näät kaikki, mitä Kirkko tallettavi, on niiden, jotka 'Luojan tähden' kerjää, ei suvun eikä vielä pahempien.
Päivän Sana
Muut Etsivät