Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Hänellä ei näyttänyt olevan aavistustakaan siitä halveksimisesta, jota toinen tunsi häntä kohtaan. Tai kenties hän oli siihen niin tottunut, että piti tämän äänensävyn itsestään selvänä. »Mitä sinulla oli ranskalaisten aikaan linnassa tekemistä?» tiedusteli Boleslav edelleen. Tumma puna lehahti tytön kasvojen ja kaulan ylitse aina alas rinnoille.
Lumivalkealla purje-vaatteella päällystetty lyhyt lammasnahka-turkki yllä ja n.k. "syytvesti" niskaan asti painettuna, istui hän selkä suorana toisella kädellä tanakasti peräsimen ponnesta kiinni pitäen ja toinen reittä vastaan nojautuneena. Laiha, voimakas, ajettu leukansa painoi harmaaksi käynyttä leuvanaluspartaa kirjavaa villahuivia vasten, joka oli kiinteälle kierretty kaulan ympäri.
Mitenkähän paljon kasvaisikaan sellaisen arvostelijan kyky käsittää mitä runoudessa ja sen kaipuussa on suurta ja mahtavaa, jos hän kerrankin elämässään näkisi »Ratsastajan» myrskypäivänä 1,700 jalan korkuisena rynnistävän etelään päin suoraan merentyrskyihin, jolloin hänen hartioillaan vaippa liehuu pohjoista kohti ja katselija aivan selvään on näkevinään paitsi itse mahtavaa urosta myöskin hevosen pään, korvat, kaulan, suitset ja mahtavan rinnan.
Kapteeni hypähti ylös levittäen käsivartensa: Rakas lapseni! Attila kiersi käsivartensa isän kaulan ympäri: Isäni! Teitä olen ikävöinnyt, vaikka, niin vähän aavistin ensimmäisessä kohtauksessamme, en kuitenkaan enään voinut unhottaa teitä.
Vielä suurempi syy olisi kuvanveistäjällä ilmoittaa jälkimaailmalle, kuka siivosi hänelle raaka-aineen ja suoritti karkeamman meisselityön; kuka tuossa naisen rintakuvassa nakutti kaulan ympäri pitsikauluksen, että hänelle jäi vaan sielun antaminen kivelle. Mutta eivät maalarit enemmän kuin kuvanveistäjätkään ilmoita teoksissaan näiden apulaistensa nimiä. Sellaisia apulaisia on kirjailijoillakin.
"Oisi ei saanut Saksastana, tavannut Viron takoa tämän neitosen soreutta, tämän allin armautta, tämän kasvon kauneutta, tämän muo'on muhkeutta, käsivarren valkeutta, kaulan hoikan kaarevuutta. "Eikä neiti tyhjin tullut: oli turkit tuotavana, vaipat vasta saatavana ja verat ve'ettävänä.
Kuin ori parrestaan, rehuseimen ruokkima runsaan, päitset katkoen karkaa pois, tömisyttäen kenttää, virran vierivän luo, kuss' aina on tottunut uimaan; uljuutt' uhkuen, pää ylähällä ja ympäri kaulan leiskuva, lentävä harja, se korskana kauneudestaan päin tutun laidunmaan hepolaumaa laukaten kiitää: vinhaan polvea, jalkaa noin nyt muutteli Hektor päin hepourhoja kiitääkseen, jumalkäskyä kuullen.
Voitonriemulla hän nousi istuilleen ja huudahti: "Niin, se on harja, isä!" "Harjaksiko sitä sanotaankin?" "Niin. ja se on kaulassa eikä selässä." "Sitäpä minä en muistanut. Missä paikassa se on kaulassa kaulan allako?" "Ei ole. Voi, kuinka isä on tuhma! Kaulan vieressähän se on."
UUNO (kiertää kätensä äidin kaulan ympäri, päästämättä häntä paikaltaan hievahtamaan):
Erittäin mukava oli hänestä vaatteiden riisuntahuone. Se oli pitkä lämmin käytävä täynnä pieniä kaappeja, joihin vaatteet pantiin ja avain ripustettiin nauhaan kaulan ympärille. No se, sanoi hän. Sehän on kerrassaan nerokasta!
Päivän Sana
Muut Etsivät