Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Sentähden olkaamme lystillisiä ja juokaamme, me myös, mutta kohtuudella. Juokaat, pojat! Te tappelitte uljaasti tänäpän. Mitä sanotte? SOTAMIEHET. Eläköön Preussi! KASPER. No niin! Juokaat nyt, mutta onneton se, jonka näen käyskelevän kylkimyyryä! Juokaat, juokaat! MAURA. Oi hyvä herra! uskokaat minua, senkaltaista olven molskinaa ei ole mailma kuullut vielä.
GILBERT. Siinä pamahteli toki ja luorit vinkuit. KASPER. Olipa se kahakka! Vihollisemme killistelit päällemme kuin keitetyt kravut, niin he katselit meitä läpitse juopumuksen sumun ja kaasun ja levitit ympärillensä karvaan tikuran ja sauvuhaisun, kuin olisit he käynneet ulos suomen-saunoista.
Näyttipä vähän siltä kuin olisi hän arvannut Mikon asian paremmin, vaan ei hän virkkanut mitään. Venhe pääsi rantaan. Solakka nuorukainen nousi siitä maalle, veti venheen laiturille ja alkoi rivakkaasti astua torppaan päin. Hyvää iltaa, vanhukset; kuinka teillä nyt Juhannusta vietetään, kysyi hän. Vanhaan tapaan vain, vastasi Kasper. Mitä Heikkilään kuuluu? Eipä sen kummempata; vanha rauha vain.
Sanokaat, muori, ettekö taitaisi pitää vielä toisesta miehestä. MAURA. Hm. KASPER. Jaa, mitä sanotte? MAURA. Siihen vastakoon sydämmeni koska silmäni on tämän toisen nähnyt. KASPER. Saattakaat Faustus tänne. GILBERT. Onpa meillä tässä kaksi vankia. KASPER. Ja makavat kuorsaen! Kuinka ymmärrän tämän?
ALMA. Jumal'! mitä uskoisin ja aattelisin? ELINA. Mitä sulle sanomme ja vakuutamme. ALMA. Mitä mulle sanotte ja vakuutatte? Sankaat, sankaat sanomanne uudestaan! ELINA. Mereltä on Leonard, sun veljes, tullut. KASPER. Rauhassahan rakentelee Kreikalainen Näkemättä haamettakan Turkin parrast. ALMA. Mitä lausui Conon? Sanan, joka tuntui Kaiken taivaan kohtuhuunsa sulkenneeks!
Maura juoksee muutaman askeleen heidän perässänsä huutaen kovin, mutta samassa amputaan muutama kiväärinampaus oikealta vasemmalle, ja Maura kaatuu kiljahtaen; Kasper, Gilbert ja preussiläisiä sotamiehiä tulee. KASPER. Pojat, nyt ottaa teidät peijakas, jos olette ampuneet tämän vanhan vaimon. GILBERT. En usko sitä, vaan luulen, että kaatoi hänen pelko vaan ei luoti.
MAURA. Leski turvaton, jota kaikki sekä tutisevat vanhat että pienet lapset ilman pelkoa hammastaa; sillä eihän ole mulla oikeuteni puolustajaa. KASPER. Sen tahtoisitte itsellenne? MAURA. Olinpa hempeä ja pidin tästä miehestä, joka mun petti nyt. KASPER. Minä tiedän komppanissani erään uljaan uroon, joka eilen teki kummallisen lupauksen.
Kaikin nöyrin palvelijanne! KASPER. Hiljaa, muoriseni! He ovat voitettuja vihollisia ja tulee siis heitä katsella säälin silmällä, muistaen, että pyörä pian taitaa kääntyä ympär. 4:S SOTAMIES. Nämät kaksi otimme vangeiksi, herra kapteeni; ja tuntuvatpa he kovin rakkaiksi. TIMOTEUS. Hän on minun morsiamen... MAURA. Ah sinä! TIMOTEUS. Se on hän.
Enkö ole sekä kirjallinen että sotaisa? Kaksi omaisuutta, joiden yhdistys on naiselle ihastus suurin. GILBERT. Mutta eivätpä ole vielä kaikki jäljet jokapäiväisestä ihmisestä la'astu pois. Niinpä esimerkiksi luulen huomaavani jotain prosallista lämpymyyttä katsannossa ja huulilla kovan taipumuksen nauruun. KASPER. Ne jäljet kyllä pian peitetään tuiskuilmoilta korkuudesta.
Niinpä, huolimatta petollisesta mailmasta, elelisin siellä, vakaana aina ja totisena kuin tuomiokirkko; eipä sillon suuni naurahtais. KASPER. Niinpä elelisin vaipumatta naisen helmaan, joka maanpäällä helmasyntini oli. 3:S SOTAMIES. Niinpä elelisin, enkä valehtelis ja vielä vähemmin varastaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät