United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun laski jo aurinko, Mä Kronan rannalle viivähdin; Yön silmät viehättäväiset Mun siellä näkivät viel'. Oihonnasi myöhästyi. Sai metsästys hänet uupumaan, Ja unen helmassa, isä, Sun unhottanut hän on. Mutt' kumpu Dunhormodin Ei loista vielä, ei hongatkaan. Miks' käskit aamua ennen Mun olla luonasi sä?"
Pois olisit käskenyt Julkusen joukon koko meidän alueelta, jos sinulla olisi vähänkään rakkautta jumalaan ja omaan vaimoosi. Kyllä sinä et Julkusen käske menemään tiehensä, niinkuin käskit vaimoasi. Vai oletko jo unhottanut sen kauniin lauseesi? Tokko sinä enää muistatkaan, mitä varten tänäpäivänä kävit herran armopöydässä, koska jo sieltä palatessa pahotat vaimosi mielen?
SELMA. Mitäkö sinä ihmisistä. Ethän epäillyt kumminkaan rikoksellisuuttani, kuullessasi ihmisten RAHIKKA. Enkö epäillyt! Minä! Enhän uskonut sinua uskottomaksi, vaikka omin silmin näin luoksenne vieraita herroja tulevan, vaikka itse käskit sanomaan, että menisin matkoihini. SELMA. Minäkö käskin sanomaan? RAHIKKA. Niin sinä iltana siellä. Tulihan Iina puolestasi kadulle sanomaan
Hän iski Vinitiukseen punoittavat silmänsä ja kuiskasi: "Kun minä olin kuolemaisillani nälkään, käskit sinä ruoskia minua." Hetkisen ajan he vaikenivat molemmat, sitten lausui Vinitius kolkolla äänellä: "Tein väärin sinua kohtaan, Chilon!..."
Laatikkoa hänen helmaansa viskatessaan sanoi Antti: »Tuossa on nyt se Hyvärisen tulitikkulaatikkokin, jota hakemaan silloin käskit... On unohtunutkin nutun taskuun koko Joilla käyntiajaksi... Ilmankos se taskua painoi.» Anna Liisa avasi laatikon ja sanoi hämmästyksissään: »Ja tuon takiako se teki semmoisen asian?... No on sitä Ihalainen kerrakseen. Teki asian yhdestä tikusta.»
Viimein, kun äiti yhä vielä tiedustelee syytä tuohon lakkaamattomaan suruhun, sanoo tytär: »Sitä itken impi rukka, Kaiken aikani valitan: Kun annoit minun poloisen, Oman lapsesi lupasit, Käskit vanhalle varaksi, Ikäpuolelle iloksi! Oisit ennen käskenynnä Alle aaltojen syvien Sisareksi Siikasille, Veikoksi veen kaloille!»
EMILIA. Mikä? JAGO. Houkka vaimo. EMILIA. Ei muuta siis? Mit' annat nyt, jos saat Tän liinan? JAGO. Minkä liinan? EMILIA. Minkä liinan! He, maurin ensi lahjan vaimollensa, Jot' usein minut varastamaan käskit. JAGO. Varastanutko olet sen? EMILIA. En suinkaan, Vahingossa hän pudotti sen; minä Täss' olin onneks ja sen maasta löysin. Täss' on se. JAGO. Kelpo luuska! Tuo se tänne!
Itsehän käskit ne minun antamaan. Aivan oikein, minä olen liian hyvä; lyhyesti: kuinka paljo on jälellä? Kaksikymmentä viisi pistole'a, sanoi d'Artagnan. Ja minulla, sanoi Athos, vetäen vähän pientä rahaa taskustaan, minulla... Ei ole mitään? Ei, kunniani kautta, tai ainakin niin vähä, ett'ei sitä kannata ottaa lukuun. No niin, lasketaanpa, kuinka paljo meillä on yhteensä. Porthos?
"Anna! Vaimoni! Enkelini!" huudahti hän. "Minä siunattuna hetkenä joutui tuo mieleesi?" "No, laskehan minut ensin, mies kultani", vastasi rouva nauraen, "niin saat kuulla kaikki. Istu tähän sohvalle ja kuule. Hetki, jolloin se joutui mieleeni, oli juuri sama, jolloin käskit minua antamaan 'Iduna' yhtiön vakuutuskirjettä takaisin herra Klugelle, kun et tahtonut lunastaa sitä.
Tuuli kiihtyi kiihtymistänsä, pilvet kasvoivat aina synkemmiksi peittäen maan kaamittavaan hämärään. Salama leimahti taas ja kohta kuului hirveää jyminää. "Isä mene sinne!" huudahti Tapani Mikon perään. "Itsehän käskit", oli kuiva vastaus. Salaman iskut tihenivät ja taivas kävi yhä synkemmäksi. "Palaa Jumalan nimessä takaisin! En tahdo vastata hengestäsi!" huudahti Kölliskö käskevällä äänellä.