Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Niittyvillaa kutsutaan »Kalevan pojan hiuksiksi» ja tämä selitetään muistoksi muinaisesta vapaasukuisten oikeudesta pitää pitkää tukkaa. Sillä nimestäänkin päättäen Kalevala puhuu jumalallisista mysterioista. PYH
Pystytän lipun pyhäisen rannalle Suvannon saaren, lippuhun on kirjaeltu poika neitsehen sylissä, Ruotsin neitten neulomana hän on nyt Jumala Suomen. KANSA: Sehän on meidän Marjattamme! Kah, katso, korea kuva! RUOTUS: Minä Ruotus ruotsalainen, sijainen Jumalan täällä, näin nyt tahtoni julistan: Kaatakaa Kalevan tammet, lyökää maahan lyylilehdot, Ukon uhrit unhottakaa, maan, metsän, merenkin uhrit.
Ollapa että hänen jättiläiskamppauksensa Aleksanteri Nevalaisen kanssa tuolla ylempänä virran rannalla olisi päättynyt toisin kuin se päättyi, niin tämän Europan koilliskolkan historia olisi vuosisadoiksi ottanut tykkänään toisen suunnan: suurslaavilaisen valtakunnan tilalle olisi syntynyt suursuomalainen eikä meitä myöhäsyntyisiä Kalevan poikia nyt vankeina raahattaisi tämän samaisen Nevan yli.
Siks olkosi onnellinen, isänmaani, jota uhkasi orjuus, vaino jo vaani, kun istut nyt isäisi orsien alla, ei vie sinun viljaasi vierahan halla. Mut jos opi et sinä onnellisuudesta, opit varmaan uudesta onnettomuudesta, jos seiso et isäisi, äiteisi puolla, sua seppäs ei sepitä, kukaan ei huolla. Kai nähnyt oot taivaalla Kalevan tulet?
Kolmen viikon kuluttua vihittiin Kyllikki ja Lemminkäinen ja he astuivat junavaunuun ajaakseen Kalevan kaupunkiin ja Saarelan asukkaat jäivät todella suu auki kummissaan junasillalle katsomaan. Ja patruuna lupasi heille riittävän vuosieläkkeen sillä ehdolla, että Lemminkäinen vastaisuudessa oppii elämään ihmisiksi, muuten lupasi hän peruuttaa sekä Kyllikit että eläkkeet.
Humala, Remusen poika, Piennä maahan pistettihin, Kyinä maahan kynnettihin, Viholaisna viskottihin, Osman pellon penkerehen, Vierehen Kalevan kaivon. Siitä taisi taimi nosta, Yletä vihanta virpi, Osman pellon penkerellä, Vierellä Kalevan kaivon; Nousi puuhun pienoisehen, Kohti latvoa kohosi.
Kaiva kullat kuusten alle, aarnihautoihin hopeat, rahat kätke raunioihin, viljat purnuhun pudota, mutta kaunot kassapääsi, saattaos salon sisähän, sinikorven kainalohon, piilohon pimentopirtin! Elä itke Suomen impi, elä äitini valita! Ei sinua vieras viene, koske koura vainolaisen, kunis on kultasi elossa, poikasi kädessä pontta, sulhoja salolla Suomen, kalpoja Kalevan maassa!
Katsokaa, Kalevan miehet, tuolla jo joukkomme tulevat. TOISET: Aseisiin Kalevan kansa! Jo tulevat turmalaiset! TOISET: Tässä heitä uottakaamme. He tuovat valon ikuisen. ILMARINEN: Puhu Väinö, lausu Väinö! Päästithän Suvannon päivän? LEMMINK
Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla. Saatihin sana jälestä: "Taattosi kotona kuoli." Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi "Josp' on kuoli taattoseni, Jouti kuolla taattoseni, Söi mun syötetyt sikani Joi mun juomatynnyrini."
Tuo kertoi Kalevan poika: »Kuulin virren vieriväksi kerran ma kesäisnä yönä, polun poikki mun tapasi eteläisen ilman alta, tunsin kuin sinutkin tunsin, äänen äitini kodista, laulun laajemman minua, rotuvirren rohkeamman.» »Et käynyt säveltä kohti?» »Olin outo veljelleni.»
Päivän Sana
Muut Etsivät