Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
jotta nousis nuori vilja, kasvaisi Kalevan touko, aaltoisi Suvannon auvo, Suomen henki heilimöisi! Kyntäkää, kylväkää, toukojen, toivojen aika on tää! Toivehet milloin toteutuu, milloin halla ne syö. Nyt on Suomen toukokuu, nyt on kynnön ja kylvön työ, leikkuu, korjuu kaikki muu jääköön Herran huomaan!
Aamun pitkiltä pihoilta. Minne lasku laajan virran? Ihmisyy'n ikimerehen. Astui seppo äärtä virran, Tietä tietäjä käveli, Ihmeluontoa ihaten, Vuota katsellen Kalevan; Löysi raakun rantiolta, Siitä simpsukan heleän, Keksi kiiltoa ve'essä: Se on kulta kuultavainen. Virkkoi seppo seisahtuen, Itseksehen ihmetellen: «Kusta on kulta tänne saanut, Mistä simpsukka sijinnyt?»
Käynyt on rutosti käännös Tehty Ilmarin talossa. Nostavat Ilvon kantotangoille. ILMARI. Suomen on sopu rikottu, Rauha särkynyt satoisa. Raatajat rikokselliset, Kurjat rankaisen kovasti. Jos ei järjestys palaja, Niin Kalevan kaikki urhot Nostatan sotajalalle. Nouse viisaus vakava Suomen joukon johtajaksi, Niin on oikeus perivä Maan ja rauha. Lähtekäämme!
Nyt, sovinnon vallitessa, Maassa on kotivapaus, Rauhan turva, työn menestys, Kaikk' on yhtenä väkenä, Kuin kotona suuri perhe Lieden lämpimän varana. Yksi on Kalevan kansa! H
Joskus on tämmöisessä kuvaamisessa käytetty ainoasti muutamia rivejä, mutta ne niin mahtipontisia, että vaikuttavat yhtä paljon kuin koko kirja. Niin esim. kerrotaan, kuinka Kalevan kansassa oli liikkumassa: Tautia tavattomia, Nimen tietämättömiä; Alta lattiat lahovi, Päältä peite märkänevi.
Varsin vanhalla ajalla Entiset esi-isämme Uskoivat Ukon tuleksi, Valkiaksi Väinämöisen, Ilmarisen ihmetöiksi, Tuonen sankarein soaksi, Jotka konsteilla kovilla, Voimilla varustetuilla, Kamppailit Kalevan kanssa, Kuljit pilven kukkuloilla.
Kullervo Kalevan poika, Sinisukka
LOKKA. Istukaa, isot ja pienet, Heimot Pohjan ja Kalevan! Aika istuen lyhempi. Hääväki istuu.
Ja kuinka kauan lienee istuttukaan tässä lepäämässä, vaikkei ole vielä viittä minuuttiakaan mennyt siitä, kun tähän asetuimme. Jos lienee ollut olemassa Kalevan kankaat: tästä niiden tuntuisi pitävän alkaa. Ja jos lienee elänyt Tapiolan kansa: ei kai ole kauan siitä, kun se tästä kulki itäisemmille maailmoilleen pois viljelyksen tieltä. Ei hennoisi lähteä.
Täss' itki kansamme, kun ties' kadottaneensa Jaloimman poikansa, jonk' kadottaa se voi. Vaan laulut ikuiset ne jäivät tänne soimaan Iloksi kansamme, valoksi maailman, Ja uuden kanteleen ne saavat kerran voimaan, Kalevan kansalle myös uuden laulajan.
Päivän Sana
Muut Etsivät