Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Ei vettä keittämästä päässyt. Konsa juotiin minkin kaupan harjaksia.
Kyll' useastikin näin omin silmin, kons' urokuuluun 391 riensi hän kamppailuun tai konsa hän syöksi akhaijit laivoja kohti ja löi monet maahan viiltävin vaskin. Tuot' ihaellen katseltiin, näet meidät Akhilleus kieltänyt ottelemast' oli suuttuen Atreun poikaan.
Konsa ne kiitelivät elonkasvaja-maan yli kilvan, tähkien latvoja vain jalat koskivat taittelematta; konsapa kiitelivät meren laajoja selkiä mennen, harjoja kuohujen harmajien jalat hiukkasen hiipoi.
Virkkaa: »Tääll' oot ollut, luulen, esivallan vanhan suoja kauankin ja niinkuin kuulen kapinasta tiedon tuoja tuona turman yönä, konsa puhtaaks pantihin tää talo; tajuatko: palkintonsa ansaitsevi työsi jalo.»
Kuoli rakentajani. Ei kumaja kuiva kulkku, Eikä rintani rimaja, Kun ei voilla voiettane, Rakettane rasvasilla. Ei oo voilla voitajoa, Rasvoilla rakentajoa Kun ennen oma emoni; Sepä voilla voiellutti, Sekä rasvoilla rakenti. Jo nyt on kuollut kuusi vuotta, Kaonnut kaheksan vuotta, Kuollut voilla voitajani, Rasvoilla rakentajani. Silloin laulan, konsa jouan.
Lienen tehnyt synnin suuren. Virkoit pois sa vieriessä: »Nyt älä tuhmin tuhlaele! Aarre on sinulla, siirsin sen sinulle sydämestäni, sinulta tahdon sen takaisin, kun konsa takaisin tullen.» Lupasin lujasti: »Saat sen kera korkojen takaisin.»
Poista ensin halla, pelloks korvet laita, Silloin vasta aika kukitella maita. Ilkamoivat pahansuovat, katehet: Vilu kukan vie ja kaataa rakehet, Huurto lehteen painaa kylmän suutelonsa; Tuopa taimi tässä maass' ei juurru konsa. Meni kevät, tuli suvi suloinen, Maat ja puut ja pensaat siinti verallen, Kasken kannotkin jo taaja laiho peitti, Juhlapukimensa luonto ylleen heitti.
Konsa kukko kerran lauloi, Lauloi kerran, lauloi toisen, Silloin aika nosta nuoren, Hetki haikia havata. Kons' ei kukko laulakana, Ei äännä isännän lintu; Piä kuuta kukkonasi, Otavaista oppinasi.
Arabian hietakorven luolass' Asui eräkkäänä Eukharistos, Ihmislempee, kokenut ja viisas. Usein häneen turvas seudun kansa, Konsa jonkun mieltä huoli painoi. Saapui kerran hänen luokseen vaimo,
Silloin laulan, konsa jouan, Kun en konsa joua'kana, Niin en silloin laula'kana; Enkä laula ensinkänä, Ei ole kulta kuulemassa, Oma armas oppimassa, On mua kuuset kuulemassa, Oppimassa hongan oksat. Miksi juot joesta vettä.
Päivän Sana
Muut Etsivät